Go to full page →

Paavalin puolustuspuhe AO6 339

Vielä kerran Paavali saa tilaisuuden kohottaa ihmettelevän kansanjoukon edessä ristin lipun. Kun hän silmäilee edessään olevaa väkijoukkoa - juutalaisia, kreikkalaisia, roomalaisia, monista maista tulleita muukalaisia - hänen sieluaan sykähdyttää voimakas halu johdattaa heidät pelastukseen. Hän unohtaa tilanteen, unohtaa ympärillään vaanivat vaarat, lähellä olevan hirvittävän kohtalon. Hän näkee ainoastaan Jeesuksen, Esirukoilijan, rukoilemassa Jumalan edessä syntisten ihmisten puolesta. Enemmällä kuin inhimillisellä kaunopuhei- suudella ja voimalla Paavali esittää evankeliumin totuudet. Hän muistuttaa kuulijoilleen uhrista, joka on annettu langenneen ihmissuvun edestä. Hän selittää, että ihmisen lunastukseksi on maksettu ääretön hinta. Ihmiselle on tarjottu mahdollisuus päästä osalliseksi Jumalan valtaistuimesta. Enkelilähettiläiden välityksellä maa on yhdistetty taivaaseen, ja ihmisten kaikki teot, sekä hyvät että pahat, ovat äärettömän Oikeudenmukaisuuden nähtävissä. AO6 339.4

Näin puhuu totuuden puolustaja. Uskollisena uskottomien keskellä, tottelevaisena tottelemattomien joukossa, hän seisoo Jumalan edustajana, ja hänen äänensä on kuin taivaasta kajahtava ääni. Hänen puheessaan tai katseessaan ei ole pelkoa, ei murhetta, ei masennusta. Voimakkaasti tietoi- sena viattomuudestaan, totuuden sota-asuun sonnustautuneena, hän riemuitsee siitä, että hän on Jumalan lapsi. Hänen sanansa ovat kuin voitonhuuto taistelun melskeen yllä. Hän julistaa, että asia jolle hän on omistanut elämänsä, on ainoa asia, joka ei milloinkaan raukene. Vaikka hän itse tuhoutuisikin, evankeliumi ei tuhoudu. Jumala elää, ja hänen totuutensa on saavuttava voiton. AO6 340.1

Monista niistä, jotka tuona päivänä katselivat häntä, »hänen kasvonsa olivat — niinkuin enkelin kasvot» (Ap.t. 6:15). AO6 341.1

Milloinkaan aikaisemmin ei tuo joukko ollut kuullut tämänkaltaisia sanoja. Ne helähdyttivät kieltä, joka värähteli paatuneimpienkin sydämessä. Totuus kumosi erheen selkeänä ja vakuuttavana. Valo loisti monien sellaisten mieleen, jotka myöhemmin iloiten seurasivat sen säteitä. Tuona päivänä julistetut sanat tulivat järisyttämään kansakuntia ja säilymään kautta aikojen, vaikuttamaan ihmissydämiin vielä silloinkin kun niiden lausuja makasi marttyyrina äänettömässä hau-dassaan. AO6 341.2