Runsaan aarteistonsa varoilla Nebukadressar teetti suuren kultaisen kuvapatsaan. Se oli ulkomuodoltaan samanlainen kuin unessa nähty patsas ja poikkesi siitä vain ainekoostumukseltaan. Niin tottuneita kuin kaldealaiset olivatkin jumaluuksiensa mahtaviin kuviin, he eivät olleet koskaan aikaisemmin valmistaneet mitään niin majesteettisen kunnioitusta herättävää kuin oli tämä häikäisevä kuvapatsas, »jonka korkeus oli kuusikymmentä kyynärää ja leveys kuusi kyynärää». Eikä ole lainkaan ihmeteltävää, että maassa, jossa kaikkialla palvottiin epäjumalia, tämä upea ja arvaamattoman kallis kuvapatsas vihittäisiin palvottavaksi, kun se sijoitettiin Duuran lakeudelle edustamaan Babylonin loistoa, suuruutta ja valtaa. Tätä varten suoritettiin tarpeelliset valmistelut ja annettiin käsky, että patsaan vihkiäispäivänä kaikkien tuli kumartamalla kuvapatsasta osoittaa olevansa ehdottoman uskollisia Babylonin vallalle. AO3 273.3
Määrätyn päivän tultua olivat Duuran lakeudella edustettuina kaikki »kansat, sukukunnat ja kielet». Kuninkaan käskyä totellen nämä kaikki soittomerkin kuullessaan »lankesivat - maahan ja kumartaen rukoilivat kultaista kuvapatsasta». Tuona vaiheikkaana päivänä pimeyden vallat näyttivät saavan merkittävän riemuvoiton; oli hyviä toiveita siitä, että kultaisen kuvapatsaan kumartaminen liittyisi pysyvästi niihin vakiintuneisiin epäjumalanpalvonnan muotoihin, jotka maassa tunnustettiin valtion uskonnoksi. Saatana toivoi siten saavansa estetyksi sen suunnitelman, jolla Jumala toivoi Israelin maanpakolaisuuden koituvan siunaukseksi kaikille pakanakansoille. AO3 273.4