Kristuksen ensimmäiset sanat kansalle vuorella olivat siunauksen sanoja. Onnellisia ne, hän sanoi, jotka tunnustavat hengellisen köyhyytensä ja lunastuksen tarpeensa. Evankeliumia on julistettava köyhille. Sitä ei ilmaista hengellisesti ylpeille, jotka väittävät, että he ovat rikkaita eivätkä tarvitse mitään, vaan niille, jotka ovat nöyriä ja katuvia. Vain yksi lähde on avattu syntiä vastaan, lähde hengellisesti köyhille. AO4 254.3
Ylpeä sydän koettaa ansaita pelastusta, mutta sekä oikeutemme päästä taivaaseen että sopivaisuutemme sinne perustuvat Kristuksen vanhurskauteen. Jumala ei voi tehdä mitään ihmisen pelastukseksi, ellei tämä vakuuttuneena omasta heikkoudestaan ja riisuttuna kaikesta itsekylläisyydestään jättäydy Jumalan hallittavaksi. Silloin hän voi saada sen lahjan, jonka Jumala odottaa saavansa antaa. Mitään ei pidätetä sielulta, joka tuntee tarpeensa. Sillä on esteetön pääsy hänen luokseen, jossa kaikki täydellisyys asuu. »Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi » (Jes. 57:15). AO4 254.4