Jeesus ei tyydyttänyt heidän uteliaisuuttaan. Hän sanoi murheellisena: »Ette te minua sentähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan sentähden, että saitte syödä niitä leipiä ja tulitte ravituiksi. »He eivät etsineet häntä mistään arvokkaista vaikuttimista; mutta koska he olivat tulleet ravituiksi leivistä, he toivoivat saavansa lisää ajallista hyötyä liittymällä häneen. Vapahtaja pyysi heitä: »Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään. »Älkää tavoitelko vain aineellista hyötyä. Älköön päätarkoituksenanne olko hankkia ruokaa tätä elämää varten, vaan etsikää hengellistä ravintoa, sitä viisautta, joka pysyy iankaikkiseen elämään. Sitä voi yksin Jumalan Poika antaa, »sillä häneen on Isä Jumala itse sinettinsä painanut». AO4 328.1
Kuulijain mielenkiinto heräsi hetkeksi. He huudahtivat: »Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme? » He olivat suorittaneet monia vaikeita tehtäviä päästäkseen Jumalan suosioon, ja he olivat valmiit kuulemaan vielä uusista keinoista, joilla voisivat hankkia suurempia ansioita. Heidän kysymyksensä tarkoitti: Mitä meidän on tehtävä ansaitaksemme pääsyn taivaa- seen? Mikä hinta meitä kaikkia vaaditaan maksamaan, jotta saavuttaisimme iankaikkisen elämän? AO4 328.2
»Jeesus vastasi ja sanoi heille: ‘Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt.’ » Jeesus on taivaan hinta. Tie taivaaseen käy uskon kautta Jumalan Karitsaan, joka pois ottaa maailman synnin (Joh. 1: 29). AO4 329.1