»Joka sanoo hänessä pysyvänsä, on velvollinen vaeltamaan, niinkuin hän vaelsi.» 1 Joh. 2: 6. PP 241.1
Seurattavanamme on kaikkein korkein ja pyhin esimerkki. Ajatuksiltaan, sanoiltaan ja teoiltaan Jeesus oli synnitön. Kaikki hänen tekemänsä oli täydellistä. Hän kehottaa meitä astumaan hänen kulkemalleen polulle sanomalla: “Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.” Matt. 16: 24. 1RH 26.4.1906 PP 241.2
Kristuksen persoonassa yhtyvät sekä jumaluuden että synnittömän ihmisyyden täyteys ja täydellisyys. Hän kohtasi kaikki ne kiusaukset, joilla Aadamiakin koeteltiin, ja voitti nämä kiusaukset, koska turvautui inhimillisyydessään jumalalliseen voimaan. Tämä aihe ansaitsee paljon enemmän huomiota kuin siihen kiinnitetään. Kristityt asettavat tavoitteensa liian alhaalle. He tyytyvät pinnalliseen hengelliseen koke-mukseen, ja siksi he näkevät vain vähäisiä valon pilkahduksia, vaikka--saattaisivat havaita selvemmin Kristuksen ihmisyyden suurenmoisen täydellisyyden, mikä ylittää kaiken inhimillisen suuruuden ja voiman. Kristuksen elämä ilmaisee, mitä langenneista ihmisolennoista voi tulla olemalla jumalallisen luonnon yhteydessä ja siitä osallisena. - PP 241.3
Miehet ja naiset puolustelevat monin tavoin halukkuuttaan syntiin. Synti esitetään välttämättömäksi pahaksi, jota ei voi voittaa. Mutta synti ei ole mikään välttämättömyys. Kristus eli tässä maailmassa lapsuudesta miehuuteen, ja sinä aikana hän kohtasi ja torjui kaikki ihmisen vaivana olevat kiusaukset. Hän on lapsuuden, nuoruuden ja miehuuden täydellinen esikuva. 2Kk 31.1911 PP 241.4
Kristuksen elämä on osoittanut, mitä ihminen voi tehdä päästyään osallistumaan jumalallisesta luonnosta. Kaiken sen, mitä Kristus sai Jumalalta, voimme mekin saada. Ano siis ja ota vastaan. Kutoutukoon elämäsi salaisin silmukoin Jeesuksen elämän yhteyteen. 3KV 103 PP 241.5