»Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä.» 1 Joh. 2:15. PP 260.1
Kristuksen seuraajien tilaisuuksilla kristillisen virkistyksen aikaansaamiseksi ja maailmallisella ilonpidolla, jossa tavoitel-laan nautintoa ja huvitusta, on merkittävä ero. Rukouksen sekä pyhien asioiden mainitsemisen sijasta maailmallisten huulilta kuullaan vain typerää naurua ja kevytmielistä juttelua. Tarkoituksena on pitää vain hauskaa. 96CT 336, 337 PP 260.2
Maailmalliset huvitukset sokaisevat, ja niiden hetkellisestä nautinnosta moni uhraa taivaan ystävyyden ja siihen liittyvän rauhan, rakkauden ja ilon. Mutta näin valitut ilonaiheet käyvät pian vastenmielisiksi ja epätyydyttäviksi. 97AH 521 PP 260.3
Muutamista suosituimmista huvituksista, kuten jalkapalloilusta ja nyrkkeilystä, on muodostunut raakuuden koulu. Toiset urheilulajit, vaikkeivät olekaan niin raaistuttavia, ovat tuskin vähemmän arveluttavia saamiensa liiallisten mittasuhteiden vuoksi. Ne herättävät huvittelunhalua ja jännityksen kaipuuta ylläpitäen siten vastenmielisyyttä hyödylliseen työhön ja taipumusta välttää käytännön velvollisuuksia ja vastuuta. Siten ovi avautuu huikentelevaisuuteen ja laittomuuteen kauhistuttavine seurauksineen. 98EK 197, 198 PP 260.4
Tosi kristitty ei halua mennä mihinkään huvipaikkaan eikä osallistua mihinkään sellaiseen ajanvietteeseen, mille hän ei voi pyytää Jumalan siunausta. Häntä ei tavata teatterissa, biljardisalissa eikä keilailuhallissa. Hän ei yhdy iloisiin valsseihin eikä mihinkään muuhun lumoavaan viihteeseen, joka karkottaa Kristuksen mielestä. Niille, jotka puhuvat näiden ajanvietteiden puolesta, vastaamme: emme voi antautua niihin Jeesuksen Nasaretilaisen nimessä. Kukaan kristitty ei haluaisi kuolla sellaisessa paikassa. Kukaan ei haluaisi että hänet tavattaisiin siellä Kristuksen tullessa. 99AH 515, 516 PP 260.5
Jos uskaltaudumme saatanan alueelle, meillä ei ole mitään takeita siitä, että meitä suojellaan hänen voimaltaan. Mikäli meistä riipuu, meidän on suljettava jokainen tie, jota myöten kiusaaja voi päästä lähestymään meitä. 100Vs 172 PP 260.6