Go to full page →

KIELLÄMMEKÖ TUNNUSTUKSEMME?, 27. maaliskuuta PP 101

»Sinäkö joka laista kerskaat, häväiset Jumalaa? Sillä ‘teidän tähtenne Jumalan nimi tulee pilkatuksi pakanain seassa’, niinkuin kirjoitettu on.» Room. 2:23, 24. PP 101.1

Kaikki ne, jotka liittyvät seurakuntaan mutta eivät Herraan, tulevat aikanaan kehittämään todellisen luonteensa. “Heidän hedelmistään te tunnette heidät” (Matt. 7: 16). Jumalisuuden, raittiuden, kärsivällisyyden, ystävällisyyden, rakkauden ja hyväntekeväisyyden jaloa hedelmää ei nähdä heidän elämäs-sään. He kasvavat vain orjantappuraa ja ohdaketta. Kaikki sellaiset tunnustajat häpäisevät Jumalaa maailman silmissä. Saatana tietää heidät parhaiksi apureikseen niin kauan, kuin he eivät muuta sydäntään ja elämäänsä. Heidän tekonsa ovat niin räikeästi heidän tunnustuksensa vastaisia, että he ovat kompastuskivenä uskomattomille ja suureksi koetukseksi uskovaisille. Minkälaisen tilikertomuksen tulevatkaan lopullisena tilinteon päivänä esittämään ne, jotka tunnustavat pitävänsä Jumalan käskyt mutta kieltävät elämällään tunnustuksensa, sillä he eivät tuota mitään arvokasta hedelmää. 115Kk 1, 1878 PP 101.2

Monet, jotka kavahtaisivat kauhusta jotakin suurta rikkomusta, tulevat pitäneeksi syntiä pikkuasioissa seurauksiltaan mitättömänä. Mutta nämä vähäiset synnit jäytävät sielun jumalista elämää. Oikealta tieltä poikkeavalle polulle otetut askelet kallistuvat kohti laveaa tietä, joka päättyy kuolemaan. Kun kerran taantuminen pääsee alkuun, ei kukaan pysty sanomaan, mihin se voi päättyä. 116RH 8.11.1887 PP 101.3

Kristuksen todellinen opetuslapsi koettaa seurata Esikuvaansa. Hänen rakkautensa johtaa täydelliseen kuuliaisuuteen. Hän tutkii, miten voisi toteuttaa Jumalan tahtoa maan päällä, niin kuin se tapahtuu taivaassa. Se, jonka sydän on vielä synnin turmelema, ei voi ahkeroida hyviä tekoja eikä pyri tarkoin karttamaan pahaa; [hän] ei varo holtitonta kieltään, eikä perusteellisesti kiellä itseään ja kohota Kristuksen ristiä. - PP 101.4

Sydäntä hallitseva ja elämää valvova Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, sydämen armeliaisuus ja mielen nöyryys. Tosi uskovaiset vaeltavat Hengen mukaan, ja Jumalan Henki pysyy heissä. 117Kk 1, 1878 PP 101.5