»Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!» Room. 11: 33. PP 18.1
Jumalan sanassa, kuten sen jumalallisen Antajan luonteessakin, piilee arvoituksia, joita rajalliset olennot eivät kykene milloinkaan täydellisesti käsittämään. — — PP 18.2
Jos luotujen olisi mahdollista oppia täydellisesti tajuamaan Jumala ja hänen tekonsa, heillä ei enää tämän jälkeen olisi mahdollisuutta löytää lisää totuutta, kasvaa tiedossa, kehittää järkeään tai tunteitaan. Jumala ei enää olisi ylinnä; ja ihminen, saavutettuaan tiedon ja taidon rajat, lakkaisi edistymästä. Kiittäkäämme Jumalaa, ettei näin ole. Jumala on ääretön; hänessä “kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä” (Kol. 2: 3). Ja läpi iankaikkisuuden ihmiset voivat alati tutkia, alati oppia, eivätkä silti milloinkaan ammenna tyhjiin hänen viisautensa, hyvyytensä ja voimansa rikkauksia. 29TKL 93, 96 PP 18.3
Aineellisessa maailmassa meitä ympäröivät alati arvoitukset, joita emme kykene käsittämään. Voimmeko siis olla yllättyneitä todetessamme, että hengellisessäkin maailmassa on arvoituksia, joita emme kykene käsittämään? 30TKL 93 PP 18.4
Raamatun salaisuudet ovat voimakkaimpia todisteita sen jumalallisesta innoituksesta -. Jos siinä ei olisi muuta esitystä Jumalasta kuin se, minkä me voimme käsittää, jos rajalliset mielet voisivat tajuta sen suuruuden ja majesteettiuden, silloin siinä ei olisi jumalallisuuden pettämättömiä tunnusmerkkejä, niin kuin siinä nyt on. Mitä enemmän me tutkimme Raamattua, sitä syvemmin vakuutumme siitä, että se on elävän Jumalan sanaa, ja ihmisjärki kumartuu jumalallisen ilmoituksen majesteettiuden edessä. 31EK 162 PP 18.5
Kristus johdattaa lunastetut elämän virran varsille ja selittää heille sen, mitä he tässä maailmassa eivät voineet ymmär-tää. 325 BC 1124 PP 18.6
Valtaistuimelta loistavassa valossa salaisuudet häviävät, ja sielu joutuu hämmästelemään niiden asioiden yksinkertai-suutta, joita ei koskaan aikaisemmin käsitetty. 8T 328 PP 18.7