Go to full page →

Kadotettujen kauhu TKK 184

Kun maa huojuu edestakaisin kuin juopunut, kun taivaat vapisevat Herran suuren päivän tullessa, kuka kestää? He katsovat kauhuissaan sitä, mitä he turhaan yrittävät paeta. ‘’Katso, hän tulee pilvissä! Kaikki ihmiset näkevät hänet” (Ilm. 1:7). Pelastumattomat huutavat mykälle luonnolle - jumalalleen - mielettömiä pyyntöjä ja rukoilevat vuoria ja kallioitat ‘’Kaatukaa päällemme, kätkekää meidät valtaistuimella istuvan katseelta” (Ilm. 6:16). - TMK 356 (1896). TKK 184.3

Kun Jumalan ääni päättää hänen kansansa vankeuden, ne, jotka ovat menettäneet kaiken suuressa elämän taistelussa, havahtuvat kammottavaan todellisuuteen. - Elämän aikana kootut rikkaudet häviävät silmänräpäyksessä. Rikkaat valittavat upeiden talojensa tuhoa, kultansa ja hopeansa menetystä - . Jumalattomat eivät pahoittele sitä, että ovat synnillisesti lyöneet laimin Jumalan ja lähimmäisensä, vaan sitä, että Jumala on voittanut. He surevat seurausta, mutta eivät kadu jumalattomuuttaan. - GC 654 (1911). TKK 184.4