Seitsemännellätoista vuosisadalla erotettiin tuhansia pappeja ja ihmisiä kiellettiin osallistumasta muihin kuin kirkon hyväksymiin uskonnollisiin tilaisuuksiin. Metsien suojassa nuo vainotut Jumalan lapset kokoontuivat rukoilemaan ja ylistämään Herraa. Monet kärsivät uskonsa vuoksi. Vankilat olivat täynnä, per-heitä hajotettiin. Kuitenkaan vaino ei vaientanut heidän todistustaan. Monet joutuivat lähtemään valta-meren yli Amerikkaan ja laskivat siellä perustuksen yhteiskunnalliselle ja uskonnolliselle vapaudelle. ST 165.5
Rikollisia täynnä olevassa vankilassa John Bunyan hengitti taivaan ilmaa ja kirjoitti ihmeellisen allegoriansa kristityn matkasta perikadon maasta taivaalli-seen kaupunkiin. Kristityn vaellus ja Ylenpalttinen armo syntisistä suurimmalle ovat johtaneet monet elämän tielle. ST 166.1
Hengellisen pimeyden aikana Whitefield ja Wesleyn veljekset ryhtyivät Jumalan valon kantajiksi. Valtiokirkon alaisena kansa oli vajonnut tilaan, joka ei juuri poikennut pakanuudesta. Ylemmät luokat pilkkasivat hurskautta ja alemmat luokat olivat heittäyty-neet paheisiin. Kirkolla ei ollut rohkeutta eikä uskoa tukea totuuden asiaa. ST 166.2