Go to full page →

Isahluko 37—IBhayibhili Yilo Isiviko Sethu IEP 593

“Emthethweni lasebufakazini belizwi, uma bengakhulumi ngokalelilizwi kutsho ukuthi akukho ukukhanya kibo.” (Isaya 8:20). Abantwana beNkosi bakhonjwa eBhayibhilini eliyilo isiviko sabo lapho behlangana lendonsela yabafundisi bamanga kanye lamandla adukisayo abomoya ababi. USathane usebenzisa amaqhinga onke ukwenqabela abantu ukuba babale iBhayibhili ngoba uyazi ukuthi konke ukukhohlisa kwakhe kuvezwe sobala eBhayibhilini. Lapho okulemvuselelo khona eyomsebenzi kaNkulunkulu, uSathane ubalamadlabuzane wokusebenza ngamandla ngoba uselungiselela impi yakhe yakocina lapho azamelana khona loKrestu kanye labalandeli bakhe emhlabeni. Inkohliso yakhe yokucina izabonakala phambi kwethu masinyazana nje. Umphikukrestu uzakwenza izimanga phambi kwethu. Zizakufana xathu lalezo ezenziwa ngamandla kaJesu okokuthi kuzaba nzima ukuzehlukanisa ngaphandle kokusebenzisa iMbhalo eNgcwele. Izibonakaliso lamazwi abo onke kumele ahlolisiswe ngoMbhalo. {GC 593.1} IEP 593.1

Bonke labo abazakwenza imizamo yokugcina imthetho kaNkulunkulu bazakuphikiswa njalo bahlekwe ulunya. Bazakuma eqinisweni kuphela ngamandla avela kuNkulunkulu. Ukuze benelise ukuma phakathi kokuvivinywa okuphambi kwabo, kuzadinga ukuthi bazi intando kaNkulunkulu njengoba ivezwe eBhayibhilini, bazaphakamisa ibizo lakhe kuphela nxa beqedisisa isimilo, lombuso kanye lamacebo akhe njalo ngokungaphambuki kiwo. Akukho abanye ngaphandle kuphela kwalabo abagcwalise ingqondo zabo ngelizwi likaNkulunkulu abazakwenelisa ukunqoba empini enkulu ezayo. Emuntwini wonke kuzakuza umhloliso omkhulu oyikuthi, “Ngilandele intando kaNkulunkulu kumbe eyomuntu na?” Ihola leli elibaluleke kangaka selisondele. Umbuzo ofikayo ngothi, “Ngabe inyawo zethu zihlanyelwe elizwini likaNkulunkulu elingaguqukiyo na?” Sikulungele na ukuma ngesibindi sivikele imithetho kaNkulunkulu njalo lokholo lukaJesu? {GC 593.2} IEP 593.2

Ngaphambi kokubethelwa kwakhe esiphambanweni uJesu wachazela abafundi bakhe ukuthi wayezabulawa njalo abuye avuke ethuneni njalo lengilosi zazikhona ukuba zigcizelele amazwi akhe engqondweni lasenhliziyweni zabo. Kodwa abafundi bona babekhangelele ukukhululwa ejogweni lombuso wamaRoma, njalo kwabanzima kibo ukwamukela ukuthi lowo owayelithemba labo wayezakufa ukufa okulihlazo kangaka. Amazwi okwakumele bewakhumbule aphuma engqondweni zabo, kwathi lapho kufika isikhathi sokuhlolisiswa kwabo, batholakala bengasilungiselelanga. Ukufa kukaJesu kwatshabalalisa ithemba labo kwaze kwangathi wayengabazisanga ngakho ngaphambilini. Ngokufanayo emazwini esiprofethi konke okuzakwenzakala ensukwini eziphambi kwethu kuvezwe ngokucaca okufana lalokho okwavezelwa abafundi ngamazwi kaKrestu. Zonke izehlakalo eziphathelane lokuvalwa komusa njalo lomsebenzi wokulungiselela isikhathi sokuhlukuluzwa kwamakrestu agcina imilayo kaNkulunkulu esizayo ziveziwe sobala. Kodwa njengasendulo abanengi abaphila ngensuku zokucina abawaqedisisi amaqiniso amqoka kangaka sengathi awazange avezwe. USathane uhlala ekhangelele ukuvimba yonke imizamo ebizabenza ukuthi babelokuhlakanipha okuletha usindiso, njalo isikhathi sokuhlukunyezwa kwamakrestu sizabathola bengasilungelanga. {GC 594.1} IEP 594.1

Nxa uNkulunkulu eletha izixwayiso ezibalulekileyo kangaka ezizezaqathaniswa lengilosi ezingcwele ezindiza emkhathini, udinga ukuthi wonke umuntu onikwe ingqondo zokucabanga alalele loludaba oluqakatheke kangaka. Izijeziso ezesabekayo eziqondane lalabo abakhothamela isilo lomfanekiso waso (Sambulo 14:9-11), zifanele ukuthi zithungamele wonke umuntu ukuthi ahlolisise incwadi zesiprofethi ukuze bakwazi ukuthi uphawu lwesilo kuyini, njalo lokuthi bengenza njani ukuze bengalamukeli. Kulusizi ukuthi abantu abanengi abafuni ukuzwa iqiniso ngendaba lezi ezimqoka njalo iqiniso liphendulwa lifane lenganekwane. Nxa umpostoli uPhawuli wayeloba ngensuku zokucina uthi:” Ngoba siyeza isikhathi lapho bengayikuvuma ukufundisa okuqotho, kodwa ngokwenkanuko zabo bazakuzibuthela abafundisi abakhohlisa indlebe zabo.” 2 Timothi 4:3. Yiso lesi isikhathi esphila kiso esichazwa nguPhawuli. Inengi labantu alisafuni ukuzwa iqiniso leBhayibhili ngoba iqiniso liphikisana lenkanuko zenhliziyo zabo zesono ezithanda umhlaba, njalo uSathane ubalethela izilingo abazithandayo. {GC 594.2} IEP 594.2

Khepha uNkulunkulu uzabalabo abantu abazaphakamisa iBhayibhili, njalo iBhayibhili kuphela njengomgomo wemfundiso zonke kanye yenguquko zonke emabandleni. Imicabango yezikhwicamfundo, lemfundiso yezesayensi, lemithetho kumbe izinqumo zemihlangano ethile, laloba iminengi njengamabandla abayabe bewamele emihlaganweni leyi, lamazwi alabo ababonakala bebanengi, konke lokhu ngitsho lokukodwa kwakho akumelanga kwamukewe njengobufakazi obusekela kumbe obuphikisa loba yiphi imfundiso ephathelene lezenkolo. Singakamukeli loba yiphi imfundiso, kumele sifune kuqala. ” itsho kanje inkosi ngokucacileyo”. {GC 595.1} IEP 595.1

USathane uhlala ezama ukuphambula amehlo abantu ukuba asuke kuNkulunkulu aye emuntwini wenyama. Uhola abantu ukuba bakhangele kumabhishopi, lakubafundisi, lekuzikhwicamfundo kwezenkolo, abenze ukuthi babeyibo ababaholayo kulokuthi bazihlolele iMbhalo ukuze bafumane umlandu wabo otholakala kiwo. Nxa eseyenelisile ukukhokhela ingqondo zabaholi laba uyazi ukuthi kuyabe sekulula ukwenza ukuthi izigidi zabalandeli babo benze intando yakhe. {GC 595.2} IEP 595.2

Nxa uJesu wayeze ukukhuluma amazwi okuphila, abantukazana bamuzwa ngentokozo, njalo abanengi ngitsho labapristi njalo lababusi bakholwa kuye. Kodwa abapristi abakhulu njalo lamadoda ayehola isizwe bazimisela ukuphikisa njalo lokulwisa konke ayekufundisa. Loba nje imizamo yabo yonke eyokuthola amaphutha ngaye yeseyehlulekile, kwakungekho okunye ngaphandle kokuthi bananzelele amandla njalo lenhlakanipho yezulu eyayisingatha amazwi wakhe, loba kwakunjalo bazigoqela ngengubo yokusola, baphika ubufakazi obabusobala obokuthi uJesu wayenguMesiya, ngoba bengafuni ukuthi bebanjwe ngamandla ngenxa yobufakazi lobu ukuthi babengabafundi bakhe. Abantu laba ababephikisa uJesu kwakungamadoda esizweni njalo abantu bonke babefundiswe kusukela ebuntwaneni babo ukuthi babahloniphe, njalo okwakumele bakhothame ngaphansi kwamandla wabo. Babelombuzo owodwa othi: “Kwenzeka njani ukuthi abaholi bethu lababhali abaqeqetshileyo, bengamkholwa uJesu na? Kambe amadoda lawa alungileyo ebengeke amamukele yini ngabe ubenguKrestu na?” Kwakungenxa yendonsela yababalisi abanjengabo okwahola isizwe samaJuda ukuba siphike uMsindisi wabo. {GC 595.3} IEP 595.3

Umoya ofanayo owadukisa abapristi labaphathi endulo lokhe usaphila phakathi kwabanengi abaphetheyo lalamhlanje. Abafuni ukucubungula ubufakazi boMbhalo mayelana lamaqiniso esikhathi esiphilakuso. Bakhangela inani labo, lenotho yabo kanye lodumo abalalo njalo besebekhangela labo abamela iqiniso bebabone bebalutshwane, bengabayanga, njalo bengabantu abangaladumo emphakathini, futhi abalenkolo ebahlukanisa lomhlaba. {GC 596.1} IEP 596.1

UJesu nxa wayekhangela indlela abafarisi lababhali ababezinika ngayo amandla phezu kwabantu bonke wabona ukuthi isenzo lesi sasingasoke siphelele embusweni wamaJuda kuphela. Wabona ngelihlo lesiprofethi umphumela wokuphakanyiswa kwamandla omuntu ukuba abeyiwo alawula umzwangedwa wabantu ebandleni osekube yisiqalekiso kuzizukulwane zonke ebandleni lesiKrestu. Njalo nxa uJesu wayekhuza ngamazwi ayesabekayo ababhali labaFarisi, njalo lamazwi wokuxwayisa abantu ukuba bangalandeli abaholi laba ababeyiziphofu kokwakomoya, abhalwa eBhayibhilini njengesixwayiso kuzizukulwane zonke ezazizalandela. {GC 596.2} IEP 596.2

Ibandla leRoma lifundisa ukuthi abaholi yibo abalelungelo lokuchaza lokho okulotshwe eMbalweni. Ngenxa yesizatho sokuthi bafundisa ukuthi abaholi yibo kuphela abenelisa ukuchasisa ilizwi likaNkulunkulu, lokhu kwenza ukuthi abantukazana behlale bengalazi. Loba nje umsebenzi weMvuselelo endulo wawulethe iBhayibhili ebantwini bonke, kuyisimanga ukuthi isizatho esifanayo esasisetshenziswa libandla leRoma lokhe sisetshenziswa ukwenqabela izigidi zamalunga atholakala emabandleni akhona lamuhla. Bafundiswa ukuba bamukele lokho okuseBhayibhilini kuphela ngendlela abaholi bebandla labo abalichasisa ngayo, njalo kulenkulungwane ezingafuniyo ukwamukela loba yini, loba ivezwe sobala kangakanani eBhayibhilini, nxa iphikisana leziqondiso kumbe lemfundiso yebandla labo. {GC 596.3} IEP 596.3

Loba nje iBhayibhili ligcwele izixwayiso zokulimukisa abantu ngabaprofethi bamanga abazungeze umhlaba kodwa abantu abanengi bazimisele ngale indlela ukubeka impilo zabo ezandleni zabaholi. Lamhlanje kulenkulungwane abantu abazibiza ngokuthi bangamakholwa abangenelisiyo ukunika isizatho sokukholwa kwabo ngaphandle kwalokho abakufunzwa ngabaholi bamabandla abo. Bayeqa lokho okwafundiswa nguJesu sengathi abakuboni, bafake lonke ithemba labo emazwini wabafundisi babo. Kambe abafundisi bona abenzi amaphutha na? Singabeka njani impilo zethu ezandleni zabo ngaphandle nxa sisazi ngokusebenzisa ilizwi likaNkulunkulu ukuthi basekukhanyeni na? Ukuswela isibindi sokuphuma endleleni ebanzi eyomhlaba yikho okubangela abanengi ukuthi balandele emanyathelweni abaholi, njalo ngenxa yokuvilapha kwabo ukuzihlolisisela lokho okufundiswayo, baqhubeka bezibophela eketaneni yemfundiso zamanga. Bayananzelela ukuba amaqiniso esikhathi esiphila kiso avezwe sobala eBhayibhilini, njalo bayananzelela ukuthi uMoya oyiNgcwele yiwo osingatha ukutshunyayelwa kwawo, kodwa loba kunjalo bayavumela ukuba ukuphikisa kwabaholi kubaphambukise ekukhanyeni abekade bengakwamukela. Loba nje ingqondo ndawonye lomzwangedwa sewamukele iqiniso, abantu laba abakhohlisiweyo abaqali ukuvumela ukuthi ingqondo zabo zicabange okunye okwehlukane lamazwi abafundisi babo, njalo ngokwenza njalo amandla wabo wokuzicabangela, lokusindiswa kwabo, kuyalahlwa bamukele ukungakholwa, lokuziphakamisa njalo lokuphika iqiniso kwabanye abantu. {GC 596.4} IEP 596.4

Manengi amaqhinga uSathane awasebenzisayo ukukhohlisa abantu esebenzisa indonsela evela kwabanye abantu abaphila labo emhlabeni. Ubuthela amaxuku abantu ngaphansi kombuso wakhe esebenzisa uthando ababalalo kulabo abayizitha zesiphambano sikaKrestu. Akukhathalekile ukuthi uthando lolu lwakhelwe phezu kobuhlobo, lobungane, kumbe ukujwayelana ngenxa yokwazana, umphumela wakhona uyafanana, labo abaphikisa iqiniso basebenzisa amandla wabo awokulawula umzwangedwa, njalo labo abangaphansi kulabo abalaso isibindi loba ukuzibusa okungabangela ukuthi balandele lokho inhliziyo zabo ezikubona kuqondile. {GC 597.1} IEP 597.1

Iqiniso njalo lenkazimulo kaNkulunkulu kuhamba ndawonye akuhlukaniseki, akwenzeki ukuthi sithi sileBhayibhili eduze kwethu, simdumise uNkulunkulu ngemicabango ephikisana lentando yakhe. Abanengi bathi akubalulekanga ukuthi umuntu ukholwani kuphela nxa impilo yakhe ilungile. Abangakwaziyo yikuthi impilo ibunjwa yikukholwa. Nxa sisenelisa ukufinyelela ukukhanya, njalo sikhethe ukungawasebenzisi amathuba wokukuzwa njalo lokukubona, kufana lokuthi sikwalile, sikhetha ubunyama endaweni yokukhanya. {GC 597.2} IEP 597.2

“Kukhona indlela ebonakala ilungile emuntwini, kodwa isiphetho sayo sizindlela zokufa.” (Izaga 16:25). Ukuthi besingazi asoke kwamukeleke njengesizatho sokona phambi kukaJehova lapho amathuba okwazi intando kaNkulunkulu ebekhona. Nxa umuntu ehamba endleleni abasefika lapho ezehlukana khona njalo kulebhakani elibhalwe indawo zonke indlela lezi eziyakhona. Nxa ekhetha ukungalaleli lokho okulotshwe kilo, njalo athathe indlela yena abona iqondile kuye, sengabe ekhethe ngenhliziyo emsulwa kodwa esikhathini esinengi uzazithola esendleni engayisiyo. {GC 597.3} IEP 597.3

UJehova wasinika ilizwi lakhe ukuze sazi imfundiso yakhe kanye lendlela afuna siziphathe ngayo. Nxa igqwetha lalisiza kuJesu lilombuzo othi: “Kudingeka ngenzeni ukuze ngithole ukuphila okunaphakade na?”, uJesu wamphendula ngokumkhomba eMbhalweni oyiNgcwele wathi kuye,” Kulotshweni emthethweni, ufunda njani?” Ukungazi akusoze kusize muntu omdala loba omncinyane, kumbe kubakhulule ekujezisweni okuzanikwa bonke abephula imilayo kaNkulunkulu; ngoba ezandleni zabo kulogwalo lapho imilayo leyi evezwe khona sobala. Akwanelanga ukuba lokunxwanela okuhle, akwanelanga ukuthi umuntu enze lokho acabanga ukuthi kuqondile, kumbe umfundisi wakhe athi kuqondile. Ukusindiswa kwakhe kulenga emoyeni, ngakho kufanele azifundele iBhayibhili ngokwakhe. Loba engabe ekholwa kangakanani ukuthi usendleleni eqondileyo, laloba engabe ethembele kangakanani ukuthi umfundisi wakhe uyakwazi ukuthi kuyini okuliqiniso, lokhu akumelanga kube yikho ayakhele phezu kwakho. Ulombhalo oyiwo oveza ngokucaca lapho indlela eyezulwini ehamba khona, akudingeki ukuthi acabangele lapho okumele ahambe khona. {GC 598.1} IEP 598.1

Kumele kube ngumlandu wakuqala njalo omkhulu kulayo yonke emuntwini wonke ocabangayo owokufunda eBhayibhilini ukuba liyini iqiniso, lokulandela ngemva kwalokho ekukhanyeni njalo lokukhuthaza abanye ukuba balandele umzekeliso wakhe. Kumele sibale iBhayibhili ngokuzimisela nsuku zonke, sihluze yonke imicabango njalo siqathanise amavesi ngamanye amavesi aseBhayibhilini. Ngokuphathiswa yiNkosi kumele sizibumbele ukuzwisisa kwethu sisodwa njengoba kuzamele siziphendulele phambi kaNkulunkulu. {GC 598.2} IEP 598.2

Amaqiniso avezwe sobala eBhayibhilini asenziwe ukuthi athandabuzwe njalo abesemnyameni ngamadoda aqeqetshileyo kwezemfundo, abathi ngokuzenza bona abakhaliphileyo, bafundisa ukuthi amazwi eBhayibhili alengcazelo engazwisisekiyo, efihlakeleyo njalo engekho sobala nxa kusetshenziswa amazwi alotshiweyo. Amadoda lawa angababalisi bamanga abalenjongo yokudukisa. Yibo uJesu ayekhuluma ngabo nxa wayesithi, “Aliwazi uMbhalo kanye lamandla kaNkulunkulu”. (Marko 12:24) Ulimi lweBhayibhili kumele luchasiswe ngendlela okulotshwe ngayo ngaphandle nxa kusobala ukuthi yisiprofethi kumbe ngumfanekiso. UKrestu wanika isithembiso, “Nxa kukhona umuntu owenza intando yakhe, uzakulazi iqiniso.’ (Johane 7:17). Nxa abantu bebezamukela amazwi eBhayibhili ngendlela alotshwe ngayo, ngabe abafundisi bamanga bebengekho ukuba bakhohlise abantu, bekungenziwa umsebenzi obuzathokozisa ingilosi, njalo obuzaletha esibayeni sikaKrestu inkulungwane lenkulungwane zabantu khathesi abazula phakathi kwemfundiso zamanga. {GC 598.3} IEP 598.3

Kumele sisebenzise onke amandla engqondo zethu ukubala iBhayibhili njalo sifune ukuqedisisa konke ngokwenyama esenelisa ukukuthola ngamaqiniso kaNkulunkulu, kodwa loba kunjalo kumele singakhohlwa ukuthi ukuzehlisa okufana lokomntwana omncane yiwo umoya weqiniso okumele utholakale kulabo abangabafundi. Ubunzima obutholakala ekufundeni iBhayibhili akwenzeki ukuthi buxazululelwe kusetshenziswa amaqhinga wokuxazulula ubunzima obutholakala ezifundweni zasemhlabeni. Akumelanga singene ekubalweni kweBhayibhili ngokuzithemba okufanana lalokho abafunda ezesayensi abakwenzayo, kodwa ngomthandazo othembele kuphela emandleni kaNkulunkulu njalo lesifiso sokuqedisisa intando yakhe. Kumele size ngomoya wokuzehlisa njalo ofundisekayo ukuze sithole ulwazi oluvela kuSimakade. Nxa singakwenzanga lokho ingilosi zikaSathane zizafiphalisa ingqondo zethu njalo ziyenze ukuthi inhliziyo zethu zibelukhuni okuzabangela ukuthi iqiniso lingabi lamandla enhliziyweni zethu. {GC 599.1} IEP 599.1

Imigca eminengi yeBhayibhili abantu abafundileyo ngokwemhlabeni abayibiza ngokuthi ayizwisiseki kumbe abayeqayo ngoba besithi ayibalulekanga, igcwele amazwi wenduduzo lawokuqondisa kulowo oseke wafundiswa esikolweni sikaKrestu. Isizatho esisodwa esibangela ukuthi izifundiswa zeBhayibhili zingazwisisi ilizwi likaNkulunkulu, yikuthi bayavala amehlo abo lapho behlangana lamaqiniso abangafuni ukuwaphila. Ukuqedisisa iBhayibhili akweyamanga kangako ekukhalipheni kwengqondo kodwa enhlosweni eqotho njalo lasekulangazeleleni ukulunga kwezulu. {GC 599.2} IEP 599.2

IBhayibhili akumelanga libalwe kungakhulekwanga kuqala. UMoya oyiNgcwele kuphela nguye osenza ukuthi siqedisise ukuqakatheka kwezinto lezo ezilula ukuzizwisisa, kumbe osivikelayo ukuba singayenzi amaphutha ekuzwisisni imigca yalo enzima ukuzwisiseka. Kungumsebenzi wengilosi zezulu owokulungiselela inhliziyo ukuba iqedisise ilizwi likaNkulunkulu ukuze sithathekiswe yibuhle balo, sinqandwe yizixwayiso zalo, kumbe siqiniswe yizithembiso zalo. Kumele senze ukuthi isicelo sikaDavida sibe ngesethu: ‘’Vula amehlo ami ukuba ngibone izimangliso ezivela emlayweni wakho.” (Amahubo 119:18). Izilingo ezikhathini ezinengi zibonakala sengathi azinqobeki ngoba ngenxa yokungathandazi njalo lokungabali iBhayibhili, lowo olingwayo kayenelisi ukukhumbula izithembiso zikaNkulunkulu njalo amelane loSathane esebenzisa izikhali zoMbhalo. Kodwa ingilosi zihlala zizungeze labo balesifiso sokufundiswa ngezinto zezulu, njalo ngezikhathi zendingeko enkulu zizakwenza ukuthi bakhumbule amaqiniso ayabe edingeka ngaleso isikhathi. Ngakho ke “lapho isitha sizakuza njengomfula okhukhulayo, uMoya kaNkulunkulu uzaphakama ulethe ukunqoba.” (Isaya 59:19). {GC 599.3} IEP 599.3

UJesu wathembisa abafundi wathi,” Kodwa uMsizi, uMoya oyiNgcwele, azakumthumela uBaba ebizweni lami, yena uzakulifundisa zonke izinto, alikhumbuze konke engakutshoyo kini.” (Johane 14:26). Kodwa lokho uJesu akufundisayo kumele kuqale kungene njalo kugcinwe engqondweni ukwenzela ukuthi uMoya kaNkulunkulu asikhumbuze ngezikhathi zenhlupheko. UDavida uthi nxa ebhala kumahubo, “Ilizwi lakho ngilifihlile enhliziyweni yami ukuze ngingoni phambi kwakho.” Amahubo 119:11. {GC 600.1} IEP 600.1

Labo abaqakathekisa impilo ephakade kumele behlale beqaphele ukuze indonsela yokuthandabuza ingangeni enhliziyweni zabo. Insika zeqiniso ngokwazo zizakuqutshulwa. Kunzima khathesi ukuthi umuntu aphile engazange agudlane lemfundiso ezingalunganga ensukwini zalamuhla. USathane uletha izilingo ezidalelwe ukudukisa bonke abantu ngezigaba zempilo abakuzo. Ulinga abangafundanga ngokuthi badelele njalo baphike iqiniso, kuthi labo abafundileyo ubalinga ngokusebenzisa izizatho zesayensi lemfundo yasemhlabeni, elenhloso yokwenza ukuthi abantu bangathembi lokho okuseBhayibhilini. Ngitsho labantu abatsha bayathatheka ukuba balethe izizatho zokuthandabuza mayelana lemfundiso ezimqoka ezibumba inkolo yesiKrestu. Njalo lokuhlamuka lokhu okulethwa ngabantu abatsha loba kungajulanga kangako lakho kulendonsela ebantwini. Abanengi bacina beholwa ukuthi bayenze inkolo yabokhokho babo inhlekisa. (Amaheberu 10:29). Impilo zabantu abanengi ezazithembisa ukuba zazizaletha udumo kuNkulunkulu njalo zibeyisibusiso emhlabeni sezangcoliswa ngumoya omubi ophuma ekuhlamukeleni iqiniso. Bonke abakholwa izinqumo zokuzikhukhumeza ezidabuka emicabangweni yabantu njalo abanakana ukuthi bengachasisa imfihlo zezulu njalo bafinyelele eqinisweni bengaholelwanga yinhlakanipho evela kuNkuunkulu baphakathi komjibila kaSathane. {GC 600.2} IEP 600.2

Siphila esikhathini esicolekileyo kakhulu okwedlula zonke embalini yalumhlaba. Isiphetho sezigidi zabantu emhlabeni sesizabekwa. Ukuphila kwethu kwelizayo njalo lokusindiswa kwabanye kweyame phezu kwendlela esihamba ngayo khathesi. Kumele sihlale siholelwa nguMoya weqiniso. Wonke umlandeli kaKrestu kumele abuze umbuzo othi: “Nkosi uthanda ukuthi ngikwenzeleni?” Kumele sizehlise phambi kweNkosi, ngemithandazo njalo lokuzila ukudla njalo sihlale sicabangisisa ngelizwi lakhe, ikakhulu ngezahluko eziphathelene lodaba lokwahlulelwa. Kumele khathesi sidinge ukuba lenkambo ejulileyo njalo ephilayo ezintweni zikaNkulunkulu. Akumelanga sidlalise ngitsho lomzuzu owodwa. Izehlakalo ezimqoka ziyenzakala emehlweni wethu, siphila ngaphansi kwamandla kaSathane. Lingalali balindi bakaNkulunkulu, isitha sihambela eduzane, silindele ithuba lokuhlasela lapho seliyekethesa njalo selijumeka. {GC 601.1} IEP 601.1

Abanengi bayazikhohlisa ngoba benakana ukuthi bami kahle phambi kaNkulunkulu. Bayazincoma ngoba kukhona izono abangazenziyo, bakhohlwe izenzo ezinhle abangazenziyo uNkulunkulu akhangelele ukuba bazenze kodwa abangazenzanga. Akuphelelanga ukuthi bayizihlahla esivandeni sikaNkulunkulu. Kumele bagwalise ukukhangelela kwakhe ngokuba bathele izithelo. Ubabeka icala lokwehluleka ukwenza konke okuhle obekumele bekwenze, beqiniswa ngumusa wakhe. Encwadini zezulu babhalwe njengezihlahla ezidlalisa umhlabathi. Loba kunjalo abantu abafana lalaba labo akumelanga balahle imbeleko. Labo abatshaphaze isihawu njalo lomusa kaNkulunkulu, amazwi okuncenga lokhe ebancenga. “Ngakho uthi: “Phaphama wena oleleyo, uvuke kwabafileyo njalo uKrestu uzakukukhanyisela. Ngakho qaphelani ukuthi lihamba njani ngonanzelelo, kungabi njengezithutha, kodwa njengabahlakaniphileyo, lihlenga isikhathi ngoba insuku zimbi.” Kwabase-Efesu 5:14-16. {GC 601.2} IEP 601.2

Nxa isikhathi sokuhlolwa sesifikile kuzaba sobala ukuthi ngobani abenze ilizwi likaJehova laba yinsika yempilo zabo. Ngesikhathi sehlobo kunzima ukwehlukanisa phakathi kwezihlahla ezihlala zilamahlamvu ngoba zonke ziluhlaza kodwa ebusika nxa umoya lomqando ufika lezo ezihlala ziluhlaza zisala zifanana, nxa ezinye izihlahla zithintitheka amahlamvu azo. Ngokunjalo labo abazibiza ngokuthi bayakholwa kodwa kungaveli enhliziyweni eguquliweyo khathesi sekungabanzima ukuthi behlukaniswe lamaKrestu aqotho, kodwa isikhathi sesisondele lapho umehluko ozaba sobala khona. Akubekhona ukuphikiswa, kubekhona njalo ukubandlulula, kuqalwe futhi ukuhlukunyezwa, bonke abangabazenzinsi labangakholwayo ngokweqiniso bazahlehlela emuva baphike ukholo lwabo, kodwa amaKrestu eqiniso azakuma eqinile njengedwala, lethemba lakhe lizakhazimula ngamandla, okwedlula ngezikhathi zokuthula. {GC 602.1} IEP 602.1

Nxa uDavida eloba uthi,” Ilizwi lakho liyingoma yami yansuku zonke. Ngayo imithetho yakho ngizuza ukuqedisisa, ngakho ngiyazizonda indlela zamanga. Amahubo 119:99,104. {GC 602.2} IEP 602.2

“Ubusisiwe umuntu ofumana ukuhlakanipha lozuza ukuqedisisa” Izaga 3:13. “Unjengesihlahla esihlanyelwe ngasemanzini esinabisela impande zaso ngasemfuleni, esingesabi lapho kufika ukutshisa, lamahlamvu aso ahlala eluhlaza, kasethuki loba kufika indlala ngoba asiyekeli ukuthela izithelo.” Jeremiya 17:8. {GC 602.3} IEP 602.3