USKOLLINEN VÄHIMMÄSSÄ, 6. kesäkuuta

»Ja hän sanoi hänelle: ‘Hyvä on, sinä hyvä palvelija; koska vähimmässä olet ollut uskollinen, niin saat vallita kymmentä kaupunkia.’»Luuk. 19: 17.PP 180.1

Käytössä kyvyt moninkertaistuvat. Menestys ei ole sattuman satoa eikä kohtalon sanelemaa. Se on Jumalan kaitselmuksen johdatusta sekä uskon ja arvostelukyvyn, hyveen ja kestävän ponnistelun tulosta. Herra toivoo meidän käyttävän jokaista saamaamme lahjaa, ja jos sen teemme, saamme käyttöömme entistä suurempia lahjoja. Ei hän yliluonnollisesti varusta meitä sellaisilla kyvyillä, joita meiltä puuttuu, mutta kun käy-tämme sitä, mitä meillä on, niin hän aikaansaa meissä sen, että jokainen kykymme lisääntyy ja vahvistuu. -PP 180.2

On ihmeellistä, miten voimakkaaksi heikko mutta Jumalan voimaan uskova ihminen voi tulla, miten päättävästi hän ponnistelee ja miten suuriin tuloksiin hän pääsee. Joka aloittaa vähin tiedoin ja vaatimattomasti, kertoo sen, minkä tietää, ja koettaa ahkerasti hankkia lisätietoa, saa havaita koko taivaan aarreaitan olevan hänelle avoinna. Mitä enemmän hän koettaa levittää valoa, sitä enemmän sitä annetaan hänelle. -PP 180.3

Mies [vertauksessa], joka sai yhden leiviskän, “meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen Herransa rahan”.PP 180.4

Pienimmän lahjan saaja jätti leiviskänsä käyttämättä. Tällä varoitetaan kaikkia, jotka luulevat, ettei heidän tarvitse vähäisten lahjojensa tähden palvella Kristusta. Jos he voisivat aikaansaada jotakin suurta, niin he tekisivät sen, mutta koska he voivat suorittaa vain pikku palveluksia, he katsovat oikeudekseen olla tekemättä mitään. Mutta tässä he erehtyvät. Jakaessaan lahjojaan Herra koettelee luonnetta. Mies, joka laiminlöi leiviskänsä käyttämisen, osoittautui uskottomaksi palvelijaksi. Jos hän olisi saanut viisi leiviskää, hän olisi kätkenyt ne maahan samoin kuin tämän yhdenkin. -PP 180.5

Vaikka kykysi olisivat miten vähäiset, Jumalalla on niille käyttöä. Tuo yksi leiviskäsi täyttää kyllä viisaasti käytettynä sille tarkoitetun tehtävän. Suorittaessamme uskollisesti pikku velvollisuuksiamme noudatamme ikään kuin yhteenlaskumenetelmää, kun taas Jumala noudattaa meidän hyväksemme kertolaskumenetelmää. Näin moninkertaistuvat pikku sum-mamme arvokkaaksi vaikutukseksi hänen työssään. ^{12KV 259-261, 264}PP 180.6