Miellyttävä ääni ja puhetapa

Puhelahja. - Kaikista Jumalan antamista lahjoista ei mikään ole arvokkaampi kuin puhekyky. Pyhän Hengen pyhittämänä se on hyvää vaikuttava voima. Kielellämme me vakuutamme ja suostuttelemme, sillä me rukoilemme ja ylistämme Jumalaa sekä esitämme arvokkaita ajatuksia Vapahtajan rakkaudesta. Käyttämällä oikein puhekykyään kirjaevankelista voi kylvää totuuden kallista siementä moniin sydämiin. - 6T 337 (1900).AjT 63.1

Äänen kehittämiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Ellemme osaa käyttää oikein ääntämme, voimme epäonnistua työssämme, vaikka meillä olisi tietoakin. Mitä hyötyä on kasvatuksestamme, ellemme osaa ilmaista ajatuksiamme sopivalla kielenkäytöllä? Tiedosta on meille vain vähän hyötyä, ellemme kehitä puhekykyämme, mutta siinä on ihmeellistä voimaa, jos pystymme esittämään sen puhumalla viisaasti, tehokkaasti ja niin, että se kiinnittää huomion puoleensa. - 6T 380 (1900).AjT 63.2

Nuoret miehet ja nuoret naiset, onko Jumala herättänyt teissä halun palvella häntä? Jos on, niin kehittäkää sitten kaikin keinoin ääntänne parhaanne mukaan, niin että pystytte selostamaan kalliita totuuksia toisille. - 6T 383 (1900).AjT 63.3

Puhukaa selvästi ja täsmällisesti. - Kun puhutte, olkoon jokainen sananne kokonainen ja hyvin lausuttu, jokainen lause selvä ja selvästi erotettava viimeiseen sanaan asti. Monet alentavat ääntään lähestyessään lauseen loppua ja puhuvat niin epäselvästi, että koko ajatus kärsii siitä. Sanat, jotka yleensä kannattaa puhua, kannattaa lausua selvästi ja täsmällisesti, painokkaasti ja ilmeikkäästi. Mutta älkää koskaan pyrkikö sanoillanne antamaan sitä käsitystä, että olette oppineita. Mitä yksinkertaisempia sananne ovat, sitä helpommin ne ymmärretään. - 6T 383 (1900).AjT 64.1

Välttämätön edellytys. - Kirjaevankelista, joka osaa puhua selvästi ja täsmällisesti esittelemänsä kirjan ansioista, tulee huomaamaan tästä olevan paljon apua tilauksen saamisessa. Kenties hän saa tilaisuuden lukea siitä jonkin luvun, ja tällöin hän voi sointuvalla äänellään ja sanojensa painokkuudella elävöittää esityksensä niin, että kuulija aivan kuin näkee edessään tuon tapahtuman.AjT 64.2

Kyky puhua selvästi ja täsmällisesti, täyteläisin äänensävyin, on verraton missä tahansa työhaarassa. Tämä on välttämätön edellytys niille, jotka haluavat tulla saarnaajiksi, evankelistoiksi, seurakuntatyöntekijöiksi tai kirjaevankelistoiksi. Niitä, jotka aikovat ryhtyä näihin tehtäviin, tulisi opettaa käyttämään ääntään niin, että kun he puhuvat ihmisille totuudesta, se jättäisi heihin ehdottomasti hyvän vaikutelman. Totuutta ei saa pilata puutteellisella esitystavalla. - MC 23, 24 (1902).AjT 64.3

Kertokaa heille yksinkertaisesti. - Miehiä ja naisia harhailee valheen usvan ja sumun keskellä. He haluavat tietää mikä on totuus. Kertokaa se heille, ei korkealentoisesti vaan Jumalan lasten yksinkertaisuudella. - MC 39, 40 (1902).AjT 64.4

Hyvin valituin sanoin. - Älkää uskomattomien parissa ollessanne puhuko huolimattomasti, sillä he tarkkaavat teitä. Tutkikaa Naadabille ja Abihulle, Aaronin pojille, annettua opetusta. He “toivat vierasta tulta Herran eteen, vastoin hänen käskyänsä”. He ottivat tavallista tulta hiili- pannuihinsa. “Silloin lähti tuli Herran tyköä ja kulutti heidät, niin että he kuolivat Herran edessä. Niin Mooses sanoi Aaronille: ‘Tämä tapahtuu Herran sanan mukaan: Niissä, jotka ovat minua lähellä, minä osoitan pyhyyteni ja kaiken kansan edessä kirkkauteni’” (3 Moos. 10: 1-3). Kirjaevankelistojen tulisi muistaa, että he työskentelevät Herran kanssa sielujen pelastukseksi ja etteivät he saa tuoda mitään arkipäiväistä tai halpa-arvoista hänen pyhään palvelukseensa. Puhtaiden, pyhien ajatusten tulee täyttää mielenne. Valitkaa sananne hyvin. Älkää estäkö työtänne menestymästä puhumalla kevytmielisesti ja huolimattomasti. - MC 24 (1902).AjT 64.5

Valloittavia sanoja; lempeää, kohteliasta käytöstä. - Kristuksen työntekijöiden tulee olla suoria ja luotettavia, pysyä kallionlujina periaatteessaan ja olla samalla ystävällisiä ja kohteliaita. Kohteliaisuus on yksi Hengen armolahjoista. Ihmismielen käsittely on suurinta työtä, mitä koskaan on annettu ihmisille, ja kaikkien, jotka mielivät päästä lähelle ihmissydäntä, tulee muistaa kehotusta: “Olkaa armahtavaisia, olkaa kohteliaita” (1 Piet. 3: 8, engl. käänn.). Rakkaus suorittaa sen, mitä todistelulla ei saada aikaan. Mutta hetkenkin ärtyisyys tai yksi ainoa töykeä vastaus ja kristillisen kohteliaisuuden puute jossakin pikku asiassa voi aiheuttaa sekä ystävien että vaikutuksen menetyksen.AjT 65.1

Mitä Kristus oli tässä maailmassa, sitä kristityn työntekijänkin tulisi pyrkiä olemaan. Hän on esimerkkimme ei vain tahrattomassa puhtaudessa vaan myös kärsivällisyydessä, lempeydessä ja miellyttävässä käytöksessä. Hän ilmaisi elämässään tosi kohteliaisuutta. Hänellä oli aina ystävällinen katse ja lohdun sana tarvitsevalle ja ahdistetulle. Hänen läsnäolonsa loi kotiin puhtaan ilmapiirin. Hänen elämänsä vaikutti hiivan tavoin yhteiskunnassa. Puhtaana ja turmeltumattomana hän vaelsi ajattelemattomien, raakojen ja epäkohteliaiden parissa, epäoikeuden- mukaisten publikaanien, epävanhurskaiden samarialaisten, pakanallisten sotilaiden, karkeiden maatyöläisten ja sekalaisen väkijoukon keskellä. —AjT 65.2

Jeesuksen uskonto pehmentää luonteesta kaiken kovuuden ja töykeyden ja hioo käytöksestä kaiken karkeuden ja terävyyden. Se tekee sanat lempeiksi ja käytöksen valloittavaksi. Oppikaamme Kristuksesta miten voimme olla ylevän puhtaita ja arvokkaita mutta säilyttää samalla aurinkoisen mielenlaatumme. Ystävällinen, kohtelias kristitty on voimakkain todiste, mikä voidaan esittää kristinuskon puolesta.AjT 66.1

Ystävälliset sanat ovat sielulle kuin kaste tai lempeä sadekuuro. Raamattu sanoo Kristuksesta, että Herra vuodatti armoaan hänen huulilleen, niin että hän taisi “sanallaan virvoittaa väsynyttä”. Ja meitä Herra kehottaa: “Olkoon puheenne aina suloista” ja “mieluista niille, jotka kuulevat”.AjT 66.2

Jotkut joiden kanssa joudut tekemisiin, voivat olla karkeita ja epäkohteliaita, mutta älä sinä tästä syystä ole puo-lestasi vähemmän kohtelias. Sen, joka tahtoo säilyttää itsekunnioituksensa, on varottava loukkaamasta tarpeettomasti toisten itsekunnioitusta. Tätä sääntöä pitäisi pyhästi noudattaa tyhmimpiä ja tökerösti käyttäytyviäkin kohtaan.-GW 121, 122 (1915).AjT 66.3

Vapahtajan ääni. - Vapahtajan ääni sointui musiikkina niiden korvissa, jotka olivat tottuneet kuuntelemaan kirjanoppineiden ja fariseusten yksitoikkoista, hengetöntä saarnaamista. Hän puhui hitaasti ja vaikuttavasti korostaen niitä sanoja, joihin hän halusi kuulijainsa kiinnittävän erityistä huomiota. — Puhekyky on suuriarvoinen, ja ääntä pitäisi kehittää niiden siunaukseksi, joiden kanssa joudumme kosketuksiin. - CT 240 (1913).AjT 66.4

Hänen sanansa olivat puoleensavetäviä. - Meidän tulisi puhua Kristuksesta niille, jotka eivät tunne häntä. Meidän pitäisi menetellä niin kuin hän. Missä tahansa hän olikin - synagoogassa, tien ohessa, rannasta irti työnnetyssä veneessä, fariseuksen juhlassa tai publikaanin pöydässä - hän puhui ihmisille ylevämpään elämään liittyvistä asioista. Julistaessaan totuuden sanaa hän sisällytti siihen opetuksia luonnon ilmiöistä ja arkielämän tapahtumista. Hänen kuulijansa kiintyivät sydämestään häneen, sillä hän oli parantanut heidän sairaansa, lohduttanut heidän sureviaan ja ottanut heidän lapsiaan käsivarsilleen ja siunannut heitä. Kaikkien huomio keskittyi häneen heti kun hän avasi suunsa puhuakseen, ja jokainen sana oli jollekulle sielulle elämän tuoksu elämäksi.AjT 66.5

Samoin meidänkin tulisi tarkkailla tilaisuuksia puhuaksemme toisille Vapahtajasta missä tahansa olemmekin. Jos Kristuksen esimerkkiä seuraten teemme hyvää, avautuvat sydämet meille niin kuin ne avautuivat hänellekin. Ei päätä pahkaa, vaan osoittaen jumalalliseen rakkauteen pohjautuvaa hienovaraisuutta voimme kertoa heille hänestä, joka on “kymmentätuhatta jalompi” ja “pelkkää suloisuutta” (Kork. v. 5: 10, 16). Tämä on puhekyvyn korkeinta käyttöä. Se on annettu meille leiviskänä, jotta voisimme julistaa Kristusta syntejä anteeksiantavana Vapahtajana. -KV 247, 248 (1900).AjT 67.1