Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Alfa Ja Omega, Vol. 8 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Raamatun opetus kadotuksesta

    Niin kuin vesi vedenpaisumuksessa, niin myös tuli suurena päivänä julistaa sen jumalallisen tuomion, että jumalattomat ovat parantu-mattomia. He eivät halua alistua Jumalan vallan alle. Heidän tah-tonsa on harjaantunut kapinoimiseen, ja kun elämä päättyy, on liian myöhäistä kääntää ajatusten juoksua vastakkaiseen suuntaan, liian myöhäistä kääntyä rikkomisesta kuuliaisuuteen, vihasta rakkauteen.AO8 54.3

    Säästäessään murhaan syyllistyneen Kainin elämän Jumala an toi maailmalle esimerkin siitä, mikä olisi seurauksena, jos synnintekijä saa elää ja jatkaa hillitöntä pahuutta. Kainin opetuksen ja esimerkin vaikutuksesta suuret joukot hänen jälkeläisiään joutuivat synnin teille, kunnes »ihmisten pahuus oli suuri maan päällä» ja »kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat». »Maa turmeltui Jumalan edessä, ja maa tuli täyteen väkivaltaa» (1 Moos. 6: 5,11).AO8 54.4

    Laupeudessaan maailmaa kohtaan Jumala hävitti sen jumalattomat asukkaat Nooan aikana. Laupeudessaan hän hävitti myös Sodoman turmeltuneet asukkaat. Saatanan petollisen voiman kautta pahantekijät saavat osakseen myötätuntoa ja ihailua ja johtavat siten jatkuvasti toisia kapinaan. Niin kävi Kainin ja Nooan päivinä, samoin tapahtui Aabrahamin ja Lootin aikana ja niin on meidänkin aikanamme. Kun Jumala lopulta hävittää ne, jotka hylkäävät hänen armonsa, hän tekee sen laupeudessaan maailmankaikkeutta kohtaan.AO8 55.1

    »Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on ian-kaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme» (Room. 6: 23). Samalla kun vanhurskaiden perintönä on elämä, jumalattomien osana on kuolema. Mooses julisti Israelille: »Minä panen tänä päivänä sinun eteesi elämän ja hyvän, kuoleman ja pahan» (5 Moos. 30: 15). Näissä raamatunkohdissa ei tarkoiteta Aadamille julistettua kuolemaa, sillä koko ihmiskunta kärsii hänen rikkomuksensa rangaistuksen. Iankaikkisen elämän vastakohtana esitetään »toinen kuolema».AO8 55.2

    Aadamin synnin seurauksena kuolema tuli kaikkien ihmisten osaksi. Kaikki menevät erotuksetta hautaan. Pelastussuunnitelman perusteella kaikki tulevat nousemaan ylös haudoistansa. »On oleva ylösnousemus, -sekä vanhurskasten että vääräin » (Ap.t. 24: 15). »Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa» (1 Kor. 15: 22). Mutta on ero niiden kahden luokan välillä, jotka nousevat ylös. »Kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen » (Joh. 5: 28, 29). Jokainen niistä, jotka »katsotaan arvollisiksi » elämän ylösnousemukseen, on »autuas ja pyhä». »Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa» (Ilm. 20: 6). Mutta niiden, jotka eivät ole katumuksen ja uskon kautta saaneet syntejään anteeksi, täytyy vastaanottaa synnin rangaistus - »synnin palkka». Heidän rangaistuksensa vaihtelee kestoajan ja voimakkuuden suhteen heidän »tekojensa mukaan», mutta päättyy viimein toiseen kuolemaan. Koska Jumala ei voi oikeutensa ja laupeutensa mukaisesti pelastaa syntistä hänen synneissään, hän riistää tältä olemassaolon, johon tämä rikostensa tähden on menettänyt oikeuden ja johon hän on osoittautunut arvottomaksi. Innoitettu kirjoittaja sanoo: »Hetkinen vielä, niin jumala- tonta ei enää ole; kun hänen si-jaansa katsot, on hän jo poissa.» Toinen kirjoittaja julistaa, että he »ovat, niinkuin ei heitä olisi ollut-kaan» (Ps. 37: 10; Ob. 16). Hä-peään joutuneina he vaipuvat toi-vottomasti unohduksiin ikuisiksi ajoiksi.AO8 55.3

    Niin lopetetaan synti ja kaikki siitä johtunut kärsimys ja turmio. Psalmirunoilija sanoo: »Sinä nuhtelit pakanoita, tuhosit jumalatto-mat; sinä pyyhit pois heidän ni-mensä iäksi ja ainiaaksi. Viholliset ovat tuhotut, ikuisiksi raunioiksi tulleet» (Ps. 9: 6, 7). Johannes kertoo Ilmestyskirjassa, kuinka hän katsellessaan tuota ikuista valtakuntaa kuulee koko maailmankaikkeuden ylistyslaulun, jota mikään soraääni ei häirinnyt. Kaikki luodut taivaassa ja maan päällä ylistivät ja kunnioittivat Jumalaa (Ilm. 5: 13). Silloin ei ole olemassa ainoatakaan kadotettua, iankaikkisessa piinassa vääntelehtivää sielua, joka pilkkaisi Jumalaa, eivätkä helvetissä olevien onnettomien sielujen tuskan huudot sekoitu pelastettujen lauluihin.AO8 56.1

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents