“Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme” — Matt 6: 11

Jeesuksen opettaman rukouksen alkuosa koskee Jumalan nimeä, valtakuntaa ja tahtoa - että hänen nimeään kunnioitettaisiin, että hänen valtakuntansa perustettaisiin ja hänen tahtonsa toteutuisi. Kun täten olet asettanut Jumalan palvelemisen ensimmäiselle sijalle, voit luottavasti pyytää, että sinun omat tarpeesi tyydytettäisiin. Jos olet kieltänyt oman minän ja jättänyt itsesi Kristukselle, olet Jumalan perheen jäsen, ja kaikki Isän kodissa kuuluu sinulle. Kaikki Jumalan aarteet ovat sinua varten niin tässä maailmassa kuin tulevassakin. Enkelien palvelutoiminta, Pyhän Hengen lahja, Jumalan palvelijoiden työ - kaikki on sinua varten. Maailma ja kaikki mitä siinä on kuuluu sinulle, mikäli se edistää sinun parastasi. Vieläpä jumalattomien vihamielisyyskin tulee osoittautumaan siunaukseksi, sillä se kasvattaa sinua taivasta varten. Jos “te olette Kristuksen”, “kaikki on teidän” (1 Kor. 3: 23,21).Vu 119.3

Mutta sinä olet kuin lapsi, joka ei vielä ole saanut perintöä haltuunsa. Jumala ei luovuta sinulle arvokasta omaisuuttasi, jottei saatana ovelilla juonillaan pettäisi sinua, niin kuin hän petti ensimmäisen ihmisparin Eedenissä. Kristus huolehtii siitä puolestasi pitäen sen poissa ryöstäjän ulottuvilta. Lapsen tavoin saat päivittäin mitä tarvitset. Joka päivä sinun on rukoiltava: “Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.” Älä kauhistu jos sinulla ei ole riittävästi huomiseksi. Voit luottaa Jumalan lupaukseen: “Sinä olet asuva maassa ja totisesti sinut ravitaan” (Ps. 37: 3, engl. käännös). Daavid sanoo: “Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hyljättynä enkä hänen lastensa kerjäävän leipää” (jae 25). Jumala, joka lähetti kaarneet elättämään Eliaa Keritin purolla, ei kulje yhdenkään uskollisen, itsensä uhraavan lapsensa ohi. Vanhurskaasti vaeltavasta on kirjoitettu:Vu 120.1

“- - hänelle annetaan hänen leipänsä, eikä vesi häneltä ehdy” (Jes. 33: 16). “Pahana aikana he eivät joudu häpeään, ja nälän päivinä heillä on kyllin syötävää” (Ps. 37: 19). “Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa” (Room. 8: 32). Hän, joka kevensi leskeksi jääneen äitinsä huolia ja murheita sekä auttoi häntä huolehtimaan perheestään Nasaretissa, tuntee myötätuntoa jokaista äitiä kohtaan, joka ponnistelee ruokkiakseen lapsensa. Hän, joka sääli kansanjoukkoja, jotka “olivat nääntyneet ja hyljätyt” (Matt. 9: 36), tuntee yhä sääliä kärsiviä köyhiä kohtaan. Hänen kätensä ojentuu siunaamaan heitä, ja opetuslapsille antamassaan rukouksessa hän opettaa meitä muistamaan köyhiä.Vu 120.2

Kun rukoilemme: “Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”, rukoilemme myös muiden emmekä vain itsemme puolesta. Lisäksi myönnämme ettei se, minkä saamme Jumalalta, kuulu ainoastaan meille. Jumala antaa meille luottaen siihen, että me ruokimme nälkäisiä. Hyvyydessään hän on varautunut pitämään huolta köyhistä. (Ps. 68: 11). Hän sanoo: “Kun laitat päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi, älä veljiäsi, älä sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureita — Vaan kun laitat pidot, kutsu köyhiä, raajarikkoja, rampoja, sokeita: niin sinä olet oleva autuas, koska he eivät voi maksaa sinulle: sillä sinulle maksetaan vanhurskasten ylösnousemuksessa” (Luuk. 14: 12-14).Vu 121.1

“Ja Jumala on voimallinen antamaan teille ylenpalttisesti kaikkea armoa, että teillä kaikessa aina olisi kaikkea riittävästi, voidaksenne ylenpalttisesti tehdä kaikkinaista hyvää” (2 Kor. 9: 8). “Joka niukasti kylvää, se myös niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää” (jae 6).Vu 121.2

Rukous päivittäisen leivän saamiseksi ei koske ainoastaan ruumiin ylläpitoon tarvittavaa ravintoa vaan myös hengellistä leipää, joka ravitsee sielua ikuista elämää varten. Jeesus kehottaa: “Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään” (Joh. 6: 27). Hän sanoo: “Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää hän elää iankaikkisesti” (jae 51). Vapahtajamme on elämän leipä, ja katsomalla hänen rakkauttaan, vastaanottamalla sen sieluumme me syömme tätä leipää, joka on tullut alas taivaasta.Vu 122.1

Me otamme Kristuksen vastaan hänen sanassaan, ja Pyhä Henki annetaan, jotta hän avaisi Jumalan sanan ymmärryksellemme ja painaisi sen totuudet sydämeemme. Lukiessamme Jumalan sanaa meidän on päivittäin rukoiltava, että Jumala lähettäisi Henkensä paljastamaan meille juuri sen totuuden, joka sinä päivänä voi vahvistaa sieluamme.Vu 122.2

Opettaessaan meitä pyytämään päivittäin mitä tarvitsemme - sekä ajallisia että hengellisiä siunauksia - Jumalalla on mielessään meidän par- haaksemme tehty suunnitelma. Hän haluaa meidän oivaltavan jatkuvan riippuvuutemme hänen huolenpidostaan, sillä hän haluaa saattaa meidät yhteyteen itsensä kanssa. Ollessamme yhteydessä Kristukseen, rukoillessamme ja tutkiessamme hänen sanansa suuria ja kallisarvoisia totuuksia meidän nälkäiset sielumme ravitaan. Janoisten tavoin me virkistymme elämän lähteellä.Vu 122.3