Luku 4—Seimen lapsi

“Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra.”AT 29.1

Kunnian Kuningas alentui ottamaan ihmismuodon. Hän eli sivistymättömässä, vastenmielisessä ympäristössä. Hänen kirkkautensa oli peitetty, jotta Hänen ulkomuotonsa ylevyys ei tulisi huomion kohteeksi. Hän karttoi kaikkea ulkonaista loistoa. Rikkaus, maallinen kunnia tai inhimillinen suuruus eivät voi koskaan pelastaa sielua kuolemasta. Jeesuksen tarkoitus oli, ettei kiintymys mihinkään maalliseen vetäisi ihmisiä Hänen puoleensa. Vain taivaallisen totuuden kauneuden täytyi kiehtoa niitä, jotka tahtoivat seurata Häntä. Messiaan luonne oli kauan sitten esitetty ennustuksissa, ja Hän toivoi ihmisten ottavan Hänet vastaan Jumalan sanan todistuksen perusteella.AT 29.2

Enkelit olivat ihmetelleet ihanaa lunastussuunnitelmaa. He katselivat nähdäkseen, kuinka Jumalan kansa ottaisi vastaan Hänen Poikansa, joka oli pukeutunut ihmismuotoon. Enkeleitä saapui valitun kansan maahan. Muut kansat uskoivat taruja ja palvelivat vääriä jumalia. Enkelit laskeutuivat siihen maahan, missä Jumala oli ilmaissut kunniansa ja missä profeetallinen valo oli loistanut. He tulivat näkymättöminä Jerusalemiin, niiden luo, jotka oli määrätty selittämään pyhiä ennustuksia, Jumalan huoneen palvelijoiden luo. PapiAT 29.3

Sakariaalle oli jo, hänen palvellessaan alttarin edessä, ilmoitettu Kristuksen tulon läheisyys. Edelläkävijä oli jo syntynyt, ja hänen tehtä. Västään olivat todistaneet ihme ja ennustus. Tieto hänen syntymästään ja hänen tehtävänsä ihmeellisestä merkityksestä oli laajalle levinnyt. Kuitenkaan Jerusalem ei valmistunut lausumaan Lunastajaansa tervetulleeksi.AT 31.1

Hämmästyneinä taivaalliset sanansaattajat katselivat sen kansan välinpitämättömyyttä, jonka Jumala oli kutsunut välittämään maailmalle pyhän totuuden valoa. Juudan kansa oli säilynyt todistuksena siitä, että Kristus syntyisi Aabrahamin siemenestä ja Daavidin suvusta, eikä se kuitenkaan tiennyt, että Hänen tulemisensa oli nyt käsillä. Temppelissä aamu- ja iltauhri viittasivat joka päivä Jumalan Karitsaan, eikä siellä kuitenkaan valmistauduttu vastaanottamaan Häntä. Papit ja kansan opettajat eivät tienneet, että kaikkien aikojen suurin tapahtuma oli juuri tulossa. He toistivat merkityksettömiä rukouksiaan ja suorittivat palvelusmenojaan, jotta ihmiset heidät näkisivät, mutta pyrkiessään saavuttamaan rikkautta ja maallista kunniaa he eivät valmistuneet Messiaan ilmestymistä varten. Sama välinpitämättömyys vallitsi kaikkialla Israelin maassa. Itsekkäitä ja maailmallisia sydämiä ei liikuttanut ilo, joka täytti koko taivaan. Vain harvat kaipasivat saada nähdä Näkymättömän. Näiden luo lähetettiin taivaan sanansaattajat.AT 31.2

Enkelit seuraavat Joosefia ja Mariaa heidän matkatessaan kodistaan Nasaretista Daavidin kaupunkiin. Keisarillisen Rooman käsky luetteloida kaikki sen laajaan valtapiiriin kuuluvat kansat on saavuttanut myös Galilean kukkuloiden asukkaat. Kuten muinoin Koores kutsuttiin maailmanvallan hallitsijaksi, jotta hän vapauttaisi Herran vangitun kansan, samoin keisari Augustuksesta tulee välikappale Jumalan tarkoituksen täyttymiseksi, kun hän saattaa Jeesuksen äidin menemään Beetlehemiin. Maria on Daavidin sukukuntaa, ja Daavidin Pojan täytyy syntyä Daavidin kaupungissa. Beetlehemistä, sanoo profeetta, “tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista”. Miika 5: 1. Mutta tuossa kuninkaallisen sukukunnan kaupungissa ei kukaan tunne eikä kunnioita Joosefia eikä Mariaa. Väsyneinä ja kodittomina he vaeltavat kapean kadun päästä päähän, kaupungin portilta sen itäiseen laitaan, turhaan etsien leposijaa yöksi. Heille ei ole tilaa täpötäydessä majatalossa. Vaatimattomassa rakennuksessa, missä eläimiä pidetään, he viimein löytävät suojan, ja siellä syntyy maailman Vapahtaja.AT 31.3

Ihmiset eivät tiedä siitä mitään, mutta sanoma täyttää taivaan riemulla. Entistä syvempää ja hellempää mielenkiintoa tuntien pyhät olennot laskeutuvat kirkkauden maailmasta maan päälle. Koko maailma kirkastuu Hänen läsnäolostaan. Beetlehemin kukkuloiden yläpuolelle kokoontuu lukematon enkelijoukko. He odottavat merkkiä julistaakseen ilosanoman maailmalle. Jos Israelin johtajat olisivat uskollisesti hoitaneet tehtävänsä, he olisivat saaneet osallistua ilosta julistaa Jeesuksen syntymää. Mutta heidät syrjäytetään.AT 32.1

Jumala sanoo: “Minä vuodatan vedet janoavaisen päälle ja virrat kuivan maan päälle.” “Oikeamielisille koittaa pimeydessä valkeus.” Jes. 44: 3; Ps. 112: 4. Niille, jotka etsivät valoa ja jotka iloiten ottavat sen vastaan, loistavat kirkkaat säteet Jumalan valtaistuimelta.AT 32.2

Kedolla, missä Daavid poikasena oli kainnut laumaansa, pitivät paimenet vieläkin vartiota yöllä. Hiljaisina hetkinä he puhelivat keskenään luvatusta Vapahtajasta ja rukoilivat kuningasta Daavidin istuimelle. “Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. Mutta enkeli sanoi heille: ‘Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa!’”AT 32.3

Näiden sanojen johdosta loistavat näyt valtaavat kuuntelevien paimenten mielet. Vapauttaja on tullut Israeliin. Valta, kunnia ja voitto seuraavat Hänen tuloaan. Mutta enkelin täytyy valmistaa heitä tuntemaan Vapahtajansa köyhänä ja alhaisena. Hän sanoo: “Tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa.”AT 32.4

Taivaallinen sanansaattaja oli karkoittanut heidän pelkonsa. Hän oli kertonut heille, miten he löytäisivät Jeesuksen. Ottaen hellästi huomioon heidän inhimillisen heikkoutensa hän oli antanut heille aikaa tottua taivaalliseen kirkkauteen. Sitten ei iloa eikä kirkkautta voitu enää kauempaa peittää. Koko kenttä vaikeni Jumalan enkeli- joukon säteilevästä loistosta. Maa vaikeni, ja taivas kumartui kuuntelemaan laulua —AT 32.5

“Kunnia Jumalalle korkeuksissa,
ja maassa rauha ihmisten kesken,
joita kohtaan Hänellä on hyvä tahto.” AT 32.6

Oi, kunpa ihmisperhe tänään voisi antaa tuolle laululle sille kuuluvan arvon. Silloin annettu julistus, silloin soitettu sävel on paisuva ajan loppuun mennessä ja kaikuva maan ääriin asti. Kun Vanhurskauden Aurinko on koittava paraneminen siipiensä alla, on tuota laulua kaiuttava suuri ihmisjoukko, niinkuin paljojen vetten pauhina, sanoen: “Halleluja! Sillä Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut hallituksen!” Ilm. 14: 6.AT 33.1

Kun enkelit poistuivat, valo katosi, ja yön varjot lankesivat jälleen Beetlehemin kukkuloitten ylle. Mutta kirkkain kuva, mitä ihmissilmä koskaan on katsellut, jäi paimenten muistiin. “Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: ‘Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti.’ Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä.”AT 33.2

Lähtiessään sieltä suuresti iloiten he tekivät tiettäväksi, mitä olivat nähneet ja kuulleet. “Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat. Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä. Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa.”AT 33.3

Taivas ja maa eivät tänään ole kauempana toisistaan kuin paimenten kuunnellessa enkelten laulua. Ihmiskunta on vieläkin yhtä paljon taivaan huolenpidon kohteena kuin silloin, kun tavalliset ihmiset arkiaskareissaan kohtasivat enkeleitä keskipäivällä ja puhelivat taivaan sanansaattajien kanssa viinitarhoissa ja kedoilla. Taivas voi olla hyvin lähellä meitä meidän suorittaessamme tavallisia tehtäviämme. Enkelit taivaan kartanoista seuraavat niiden askeleita, jotka kulkevat Jumalan asioilla.AT 33.4

Kertomus Beetlehemistä on tyhjentymätön aihe. Siihen on kätketty “Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyys”. Boom. 11: 33. Me ihmettelemme Vapahtajan uhria Hänen vaihtaessaan taivaan valtaistuimen seimeen ja palvelevien enkelien seuran tallin eläimiin. Ihmisylpeys ja itsekylläisyys saavat ankaran nuhteen Hänen edessään. Tämä oli kuitenkin vain Hänen ihmeellisen alentumisensa alkua. Olisi ollut miltei rajaton nöyryytys Jumalan Pojalle ottaa ihmisluonto silloinkin, kun Aadam oli synnittömänä Eedenissä. Mutta Jeesus tuli ihmismuotoon, kun ihmissuku oli heikentynyt neljän tuhannen synnissä vietetyn vuoden aikana. Kuten jokainen Aadamin poika Hän otti vastaan suuren perinnöllisyyslain vaikutuksen seuraukset.AT 33.5

Mitä nämä seuraukset olivat, näkyy hänen maallisten esivanhempiensa historiasta. Hän tuli tämän perinnöllisyyden alaisena osallistumaan suruistamme ja kiusauksistamme ja antamaan meille esimerkin synnittömästä elämästä.AT 34.1

Saatana oli taivaassa vihannut Kristusta Hänen asemansa vuoksi Jumalan asunnoissa. Hän vihasi Häntä yhä enemmän, kun hänet itsensä syöstiin pois asemastaan. Hän vihasi Häntä, joka lupasi antaa itsensä lunastaakseen syntisen suvun. Kuitenkin Jumala antoi Poikansa tulla maailmaan, jota Saatana hallitsi, avuttomana pienokaisena, inhimillisten heikkouksien alaisena. Hän salli Hänen kohdata elämän vaarat yhdessä jokaisen ihmissielun kanssa, läpikäydä taistelun, joka jokaisen ihmislapsen on taisteltava, epäonnistumisen ja iankaikkisen kadotuksen uhalla.AT 34.2

Maallinen isä ikävöi poikaansa. Hän katselee pienokaisensa kas- voja ja vapisee ajatellessaan elämän vaaroja. Hän haluaa suojata rakkaintaan Saatanan vallalta ja varjella hänet kiusauksista ja taisteluista. Jumala antoi ainosyntyisen Poikansa paljon ankarampaan taisteluun ja suurempaan vaaraan, jotta elämän tie olisi turvallinen meidän pienokaistemme kulkea. “Siinä on rakkaus.” Ihmettele, oi taivas, ja hämmästy, oi maa!AT 34.3