Luku 29—“Mennä ylkää vastaan.”

Kristus ja hänen opetuslapsensa owat asettuneet Öljymäelle. Aurinko on laskenut merten taakse, ja kannas on illan warjojen peittämä. He näkewät asunnon, komeasti walaistun, ikäänkuin johonkin juhlaan. Walo wirtaa akkunasta ja odottawa kansanjoukko ympäröi taloa; siitä käy selwille, että hääjoukko on tulossa. Monissa paikoin Itämailla pidetään häitä illalla. Ylkä menee ulos morsiantaan wastaan tuodakseen hänet kotiinsa. Tulisoihtujen walossa kulkee saattue morsiamen kotitalosta sulhasen kotiin, jossa pidot on walmistettu kutsuwieraille. Siinä kohtauksessa, johon Kristuksen katse sattui, nähdään joukko ihmisiä, jotka odottawat hääseurueen tuloa, aikeessa yhtyä kulkueeseen.KW 399.1

Morsiamen kodin läheisyydessä nähdään kymmenen neitsyttä, puettuina walkoiseen pukuun. Jokaisella heistä on palawa lamppu sekä pieni öljy-astia. Kaikki odottawat jännityksellä yljän tuloa. Mutta hän wiipyy. Aika kuluu tunti tunnilta; odottajat wäsywät ja nukahtawat. Keski yön aikana kuuluu huuto: ,, Katso- kaa, ylkä tulee! Menkää ulos häntä wastaan! Nukkujat herääwät ja hypähtäwät pystyyn. He näkewät kulkueen liikkuwan eteenpäin, tulisoihtujen walaistessa ja iloisen soiton kaikuessa. He kuulewat yljän ja morsiamen äänet. Ne kymmenen neitoa tarttuwat lamppuihinsa ja alkawat puhdistaa niitä liittyäkseen kiireesti saattojoukkoon. Mutta wiisi heistä on laiminlyönyt täyttää astiansa öljyllä. He eiwät aawistaneet tätä pitkää odotusta, eiwätkä siis olleet walmistuneet tähän odottamattomaan tapaukseen. Noloina kääntywät he wiisaampien towereittensa puoleen, sanoen: “Antakaa meille öljyänne, sillä lamppumme sammuiwat.” Mutta nämä owat tyhjentäneet astiansa wasta puhdistettuihin lamppuihin, eikä heillä ole öljyä antaa muille. Siitä syystä sanowat he: “Ei suinkaan, se ei riitä meille ja teille. Menkää paremmin myöjän luo ostamaan itsellenne.”KW 399.2

Heidän mennessään ostamaan kulkee kulkue ohi, jättäen heidät taakseen. Ne wiisi wiisasta neitsyttä yhtywät palawine lamppuineen joukkoon ja astuwat hääjoukon kanssa taloon, jonka owi suljetaan. Kun tyhmät neitsyet saapuwat hääsaliin, kohtaa heitä odottamaton isku. Häätalon isäntä selittää: “En tunne teitä.” Heidät jätetään seisomaan ulkopuolelle yön pimeyteen autiolle tielle.KW 400.1

Kun Kristus istui ja katseli ylkää odottawaa seuruetta, kertoi hän opetuslapsilleen kertomuksen kymmenestä neitseestä walaistakseen heille sellaisen seurakunnan tilaa, joka elää juuri ennen Kristuksen toista tulemista.KW 400.2

Molemmat odottawien luokat esittäwät niitä kahta luokkaa, jotka tunnustawat odottawansa Herran toista tulemista. Heitä kutsutaan neitseiksi, kun he tunnustawat puhdasta oppia. Lamput esittäwät Jumalan sanaa. Psalmista sanoo: “Sinun sanasi on minun jalkaini kynttilä ja walkeus minun teilläni.”^{1Ps. 119: 105.} Öljy on Pyhän Hengen wertauskuwa. Samalla tawoin on Henki esitetty Sakarian ennustuksessa: “Enkeli, joka minua puhutteli, tuli jälleen ja herätti minut, niinkuin joku unestansa herätetään. Ja sanoi minulle: Mitä näet? Ja minä sanoin: Minä näen, ja katso kynttiläjalka, joka on kokonansa kullasta, ja öljymalja sen päällä, ja siinä seitsemän lamppua, ja seitsemän putkea kullakin lampulla, jotka sen päällä owat; ja kaksi öljypuuta sen wieressä, toinen öljymaljan oikealla puolella, toinen sen wasemmalla.” Ja minä wastasin ja sanoin sille enkelille, joka minua puhutteli, sanoen: Mitä nämä owat, herrani?... Ja hän wastasi ja puhui minulle, sanoen: tämä on Herran sana Serubabelille, näin kuuluwa: ei sotawäellä eikä woimalla, waan minun hengelläni, sanoo Herra Sebaot... Ja minä kysyin toisen kerran ja sanoin hänelle: Mitä owat ne kaksi öljypuun oksaa, jotka owat kahden kultaisen putken wieressä, joista kultainen öljy wuotaa?... Ja hän sanoi: Nämä owat ne kaksi öljyllä woideltua, jotka seisowat koko maan Herran edessä.^{1Sak. 4: 1—14.}KW 400.3

Niistä kahdesta öljypuusta tyhjennettiin kultainen öljy kultaisten putkien kautta kynttiläjalan öljyastiaan ja siitä niihin kultaisiin lamppuihin, jotka antoiwat waloa pyhälle. Siten säteilee pyhistä, jotka seisowat Jumalan läheisyydessä, hänen Henkensä niihin inhimillisiin aseisiin, jotka on wihitty hänen palwelukseensa. Molempain wihittyjen tarkotus on ilmottaa Jumalan kansalle se taiwaallinen armo, joka yksin woi tehdä hänen sanansa jalkojen lyhdyksi ja waloksi tiellä: “Ei sotawäellä eikä woimalla, waan minun hengelläni, sanoo Herra Sebaot.”^{1Sak. 4: 6.}KW 401.1

Wertauksessa kaikki kymmenen neitsyttä meni ulos ylkää tapaamaan. Kaikilla oli lamput ja öljyastiat. Aluksi ei heidän wälillään näyttänyt olewan mitään erotusta. Niin on seurakunnankin laita, joka on olemassa juuri wähää ennen Kristuksen toista tulemista. Kaikki tuntewat Raamatun kirjoitukset, kaikki owat kuulleet sanoman Kristuksen pikaisesta tulosta, ja odottawat luottawasti hänen ilmestymistään. Mutta kuten oli wertauksessa, niin on nytkin. Tulee odotusaika, jolloin usko pannaan koetukselle, ja kun huuto kuuluu: “Katso, ylkä tulee! Menkää häntä wastaan”, ei moni ole wielä walmis. Heillä ei ole öljyä astioissaan eikä lampuissaan. Heissä ei ole Pyhää Henkeä.KW 402.1

Ilman Jumalan Henkeä ei hänen sanansa tuntemisesta ole mitään hyötyä. Tieto totuudesta ei woi, jollei sitä seuraa Pyhä Henki, wirkistää sielua eikä pyhittää sydäntä. Woidaan tuntea tarkkaan Raamatun käskyt ja lupaukset, ilman että luonne silti on muuttunut, mikä tapahtuu yksin Pyhän Hengen waikutuksesta. Ilman Hengen walaisewaa woimaa ei ihminen kykene erottamaan totuutta walheesta ja hän lankee helposti saatanan kiusauksiin.KW 402.2

Se luokka, jota tyhmät neitseet edustawat, ei ole farisealainen. Nämä ihmiset kunnioittawat totuutta, he owat sitä puolustaneet ja tuntewat wetowoimaa totuuden tunnustajien puoleen, mutta he eiwät ole antautuneet Pyhän Hengen waikutukselle. He eiwät ole laskeutuneet kulmakiwelle, Jeesukselle Kristukselle, eimwätkä sallineet wanhaa luontoaan murrettawan. Nämä owat samallaisia kuin kiwiperäisen maan kuulijat. He ottawat mielellään sanan wastaan, mutta he eiwät salli sen totuuksien tunkeutua sydämeen. Sanan waikutus ei ole pysywäinen. Henki waikuttaa ihmisen sydämeen ja painaa häneen uuden luonnon, mutta sen lajiset ihmiset, joita tyhmät neitseet edustawat, tuntewat tyydytystä ulkonaisesta waikutuksesta. He eiwät tunne Jumalaa. He eiwät ole tutkineet hänen luonnettaan, heillä ei ole ollut yhteyttä hänen kanssaan, ja siitä syystä he eiwät tiedä, miten heidän on toiwottawa, nähtäwä ja elettäwä. Heidän jumalanpalweluksensa on muodostunut muodoksi. “He tulewat tyköni niinkuin kansan tapa on tulla, istuwat edessäni Minun kanssani; ja he kuulewat sanojasi, mutta eiwät niitä tee; mikä heidän suustansa on suloista, sen he tekewät, mutta oman woittonsa jäljissä kulkee heidän sydämensä.”^{1Hes. 33: 31.} Apostoli Paawali wiittaa siihen, että tämä on erityisesti kuwaawaa niille, jotka eläwät juuri ennen Kristuksen toista tulemista. Hän sanoo: “Wiimeisinä päiwinä on tulewa waikeita aikoja. Sillä ihmiset tulewat olemaan itserakkaita..., jotka rakastawat hekumaa enemmän kuin Jumalaa, joissa on jumalisuuden kuori, mutta he kieltäwät sen woiman.”^{2Tim. 3: 1—5.}KW 402.3

Tämä on se luokka, joka waaran aikana huutaa: rauhaa ja warmuutta. He nukuttawat sydämensä lepoon eiwätkä uneksikaan waarasta. Horroksestaan herätettyinä huomaawat he awuttomuutensa ja huutawat toisia awuksi; mutta hengellisissä asioissa ei toinen woi korwata toisen puutteita. Jumalan armo on wapaehtoisesti annettu joka sielulle. Sanoma ewankeliumista on julistettu: “Joka janoo, tulkoon, ja joka tohtoo, ottakoon lahjaksi elämän mettä.”^{3Ilm. 22: 17.} Mutta luonnetta ei woida siirtää toiselle. Ei kukaan ihminen woi uskoa toisen puolesta. Ei kukaan woi wastaanottaa Pyhää Henkeä toisen puolesta. Ei kukaan woi jakaa toiselle sitä luonnetta, joka on Hengen työn hedelmä. Mutta jos “Noak, Daniel ja Job olisiwat siellä: (maassa) niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei he woisi pelastaa poikaa eikä tytärtä; wanhurskaudellansa he pelastaisiwat ainoastaan omat sielunsa.”^{4Hes. 14: 20.}KW 405.1

Ratkaisewina käännekohtina luonne näkyy oikeassa laadus- saan. Kun wakawa ääni keskiyön aikana julisti: “Katso, ylkä tulee! Menkää ulos häntä wastaan”, ja nukkuwat neitsyet herätettiin unestaan, silloin näkyi, kutka oliwat walmiit tälle tapahtumalle. Sekä wiisaat että tyhmät hämmästyiwät, mutta wiisaat oliwat walmiit ottamaan ylkää wastaan, kun taas tyhmät oliwat aiwan walmistumattomia. Samoin nytkin joku surullinen tai aawistamaton tapaus — joka panee sielun kuoleman kanssa wastakkain — näyttää, onko ihmisellä todellista uskoa Jumalan lupauksiin. Silloin näkyy, onko se armo, joka pitää sielua yllä. Suuri, lopullinen koetus tulee inhimillisen koetusajan lopussa, jolloin sielun on myöhäistä saada puutteensa korjatuiksi.KW 405.2

Ne kymmenen neitsyttä pitäwät wartiota tämän maailman historian ehtoolla. Kaikki kantawat kristityn nimeä. Kaikilla on kutsumus, nimi ja lamppu, ja kaikki tunnustawat palwelewansa Jumalaa, näennäisesti kaikki odottawat Kristuksen tuloa. Mutta wiisi heistä on walmistumattomia, wiisi heistä hämmästyy, tulee alakuloiseksi ja heiltä kielletään pääsy hääsaliin.KW 406.1

Wiimeisenä päiwänä moni waatii pääsyä Kristuksen waltakuntaan, sanoen: “Mehän söimme ja joimme sinun edessäsi, ja meidän kaswoillamme sinä opetit.” “Herra, Herra emmekö sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimelläsi ajaneet ulos perkeleitä ja sinun nimesi kautta tehneet monta woimatekoa?” Mutta wastaus on olewa: “En tunne teitä, enkä tiedä, mistä olette. Menkää pois tyköäni.”^{1Luuk. 13: 26, 27; Matt. 7: 22.} Tässä elämässä he eiwät ole astuneet Kristuksen yhteyteen, siitä syystä he eiwät tunne taiwaan kieltä ja owat wieraita sen ilolle. “Kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on muu kuin Ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myöskään kukaan muu kuin Jumalan Henki tiedä, mitä Jumalassa on.”^{21 Kor. 2: 11.}KW 406.2

Surullisimmat sanat, mitkä koskaan owat kuolewan korwaan kaikuneet, owat nämä tuomion sanat: “En tunne teitä.”KW 406.3

Hengen yhteys yksin, se, jota sinä olet halweksinut, olisi woinut yhdistää sinut iloiseen hääjoukkoon. Nyt et woi ottaa osaa heidän iloonsa. Walo sattuisi sokaistuihin silmiin, soitto kaikuisi kuuroille korwille. Se rakkaus ja ilo, joka on wallannut hääjoukon, ei löytäisi wastakaikua sinun paatuneessa sydämessäsi. Sinut suljetaan pois taiwaasta oman sopimattomuutesi takia.KW 406.4

Me emme woi olla walmiit walwoen kohtaamaan Herraa, kun huuto kuuluu: “Katso, ylkä tulee!” jos sitte wasta tartumme tyhjiin lamppuihimme saadaksemme ne täytetyiksi. Me emme woi elää ilman Kristusta täällä alhaalla, jos mielimme päästä hänen seuraansa taiwaassa.KW 407.1

Wertauksessa oli wiisailla neitseillä öljyä astioissaan sekä lampuissaan. Niiden walot paloiwat himmenemättömällä liekillä läpi odotuksen yön, korottaen yljän kunnian loistoa. Walaisten pimeässä oliwat lamput näyttämässä tietä yljän kotiin, häätaloon.KW 407.2

Samalla tawoin Kristuksen seuraajatkin lewittäwät waloa maailman pimeydessä. Pyhän Hengen kautta tulee Jumalan sana waloksi, kun se tulee uudistawaksi woimaksi wastaanottajan elämässä. Istuttamalla Jumalan sanan totuuksia heidän sydämiinsä, kehittää Pyhä Henki Jumalallisia ominaisuuksia ihmisissä. Hänen kirkkautensa walo — hänen luonteensa — ilmenee hänen seuraajissaan. Tällä tawoin he kunnioittawat Jumalaa, walaisewat tietä yljän kotiin, Jumalan kaupunkiin, Karitsan hää-aterialle.KW 407.3

Ylkä saapui yösydännä, pimeimmällä hetkellä. Samoin Kristuksen tuleminenkin tapahtuu tämän maailman historian pimeimpään aikaan, Noakin ja Lotin päiwät owat esikuwana maailman tilasta juuri ennen Ihmisen Pojan tulemista. Raamattu selittää, wiitaten siihen aikaan, jolloin saatana waikuttaa kaikella woimalla ja “kaikilla wääryyden wiettelyksillä.”^{12 Tess. 2: 9, 10.} Hänen toimintansa näkyy selwästi siitä nopeasti kaswawasta pimeydestä, lisääntyneistä rikoksista, harhaopista ja petoksista näinä wiimeisinä aikoina. Saatana ei pidä ainoastaan maailmaa wangittuna, waan seurakunnatkin, jotka tunnustawat Herramme Jeesuksen Kristuksen, owat saatanan eksytysten wallassa. Suuri luopuminen kehittyy keskiyön pahimmaksi pimeydeksi, joka on yhtä läpipääsemätön kuin karwasäkki. Jumalan kansalle tulee koettelemusten yö, itkun yö, wainojen yö totuuden tähden. Mutta tässä pimeyden yössä loistaa Jumalan walo.KW 408.1

Hän käskee “walon loistaa pimeydestä.”^{22 Kor. 4: 6.} Kun maa oli “autio ja tyhjä ja pimeys oli sywyyden päällä”, liikkui Jumalan Henki wetten päällä. “Ja Jumala sanoi: Tulkoon walkeus! Ja walkeus tuli.”^{31 Moos. 1: 2, 3.} Samoin kuuluu Jumalan sana henkisen pimeyden yössä: “Tulkoon walkeus!” Kansalleen sanoo hän: “Nouse, ole kirkas, sillä walkeutesi tulee, ja Herran kunnia koittaa ylitsesi.”^{4Jes. 60: 1.}KW 408.2

“Katso”, sanoo Raamattu, “pimeys peittää maan ja synkeys kansat, mutta sinun ylitsesi koittaa Herra, ja hänen kunniansa näkyy päälläsi.”^{5Jes. 60: 2.}KW 408.3

Tämä pimeys, joka peittää maailman, syntyy Jumalan wäärinkäsittämisestä. Ihmiset eiwät tunne hänen luonnettaan. Se käsitetään wäärin. Tähän aikaan julistetaan sanomaa Jumalalta, sanomaa, joka kykenee waikutuksellaan walaisemaan ja woimallaan wapahtamaan. Hänen luonteensa tehdään tunnetuksi. Hänen kirkkautensa, hywyytensä, armeliaisuutensa ja totuutensa walo loistaa maailman pimeydessä.KW 408.4

Tätä työtä ennustaa profeetta Jesaja seuraawin sanoin: „Korota woimalla äänesi, sinä suloinen saarnaaja, Jerusalem, korota, älä pelkää, sano Juudan kaupungille: “katso! teidän Jumalanne! Katso! Herra, Herra tulee woimalla ja hänen käsiwartensa hänelle wallan walmistaa; katso! hänen palkkansa on hänen kanssansa ja hänen kostonsa hänen edellänsä.”^{1Jes. 40: 9, 10.}KW 408.5

Ne, jotka odottawat Yljän tuloa, sanowat kansalle: “Katso, teidän Jumalanne!” Armorikkaan walon wiimeiset säteet, armon wiimeinen sanoma maailmalle, on hänen rakkautensa luonteen ilmestys. Jumalan lapset julistawat hänen kunniaansa. Omassa elämässään ja omissa luonteissaan osottawat he, mitä Jumalan armo on heihin waikuttanut.KW 409.1

Wanhurskauden auringon walo säteilee hywissä töissä — totuuden sanoissa ja pyhyyden teoissa.KW 409.2

Kristus, Isänsä kirkkauden säde, tuli maailmaan sen walona. Hän tuli esittämään Jumalaa ihmisille, ja hänestä on kirjotettu, että hän oli woideltu “Pyhällä Hengellä ja woimalla” ja “waelsi ympäri ja teki hywää.”^{2Ap. T. 10: 38.} Nasaretin synagoogassa sanoi hän: “Herran Henki on päälläni, sillä hän on woidellut minut julistamaan ewankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan wangeille wapautusta ja sokeille näön saamista, laskemaan sorretut wapauteen saarnaamaan Herran otollista wuotta.”^{3Luuk. 4: 18, 19.} Tämä oli se työ, jonka Kristus antoi opetuslastensa tehtäwäksi. “Te olette maailman walo”, sanoi hän. “Niin loistakoon teidän walonne ihmisten edessä, että he näkisiwät teidän hywät tekonne ja ylistäisiwät Isäänne, joka on taiwaissa.”^{4Matt. 5 14, 16.}KW 409.3

Samaa työtä profeetta Jesaja kuwaa sanoessaan: “Taitat leipäsi nälkäiselle, ja kurjat kulkijat kotiisi saatat, nähdessäsi alastoman peität sen, etkä itseäsi kätke omalta lihaltasi. Silloin walkeutesi puhkeaa kuin aamurusko, ja parantumisesi pikaan kaswaa, ja edelläsi waeltaa wauhurskautesi ja Herran kunnia korjaa sinut.”^{5Jes. 40: 9, 10.}KW 409.4

Tällä tawoin Jumalan kunnia loistaa henkisen pimeyden yössä, nostaen painettuja ja lohduttaen surewia.KW 409.5

ympärillämme kuuluu maailman suru ja waikerrus. Joka suunnalla on tarwitsewia ja ahdistettuja ihmisolentoja. Meidän on liewennettäwä heidän kärsimyksiään ja lohdutettawa heitä elämän waikeuksissa ja onnettomuuksissa.KW 410.1

Käytännöllisellä työllä on suurempi menestys kuin pelkällä saarnaamisella. Meidän on annettawa ruokaa nälkäisille, waatteita alastomille ja koti kodittomille. Ja meidät on kutsuttu tekemään wielä enemmän. Sielun tarpeet woidaan tyydyttää ainoastaan Kristuksen rakkaudella. Jos Kristus asuu meissä, owat sydämemme täynnä jumalallista myötätuntoa. Silloin awautuu wakawan, kristillisen rakkauden sinetillä suljettu lähde.KW 410.2

Mutta Jumala ei waadi meiltä ainoastaan lahjoja tarwitsewille, waan myös ystäwälliset kaswot, kehoittawan ja hellän kädenpuristuksen. Kun Kristus paransi sairaita, laski hän kätensä heidän päällensä. Niin pitäisi meidänkin tulla läheiseen kosketukseen niiden kanssa, joita koetamme hyödyttää.KW 411.1

Paljon löytyy sellaisia, jotka owat jättäneet kaiken toiwon. Wie heille auringonwaloa! Moni on menettänyt kaiken toiwon. Puhu heille innostawia sanoja! Rukoile heidän puolestaan! On sellaisia, jotka tarwitsewat elämän leipää. Lue heille Jumalan sanaa! Moni on sielun sairauden kahleissa, ei mikään maallinen balsami eikä lääkäri woi heitä parantaa. Rukoile näiden sielujen puolesta ja wie heidät Jeesuksen luo! Sano heille, että Gileadissa on balsamia ja että siellä on lääkärikin.KW 411.2

Walo on koko maailman kaikkeuden siunaus, ja sen aarteita wuodatetaan runsaasti kiittämättömälle ja turmeltuneelle maailmalle. Niin tekee wanhurskauden auringonkin walo. Tieto Jumalan rakkaudesta walaisee koko synnin, surun ja tuskan pimeyteen wajonneen maan. Ei mistään lahkosta, säädystä eikä ihmisluokasta saada sulkea pois taiwaan waltaistuimen waloa.KW 411.3

Toiwon ja armeliaisuuden sanoma on wietäwä kaikkiin maailman osiin. Jokainen ken tahtoo, woi omistaa Jumalan woiman ja tehdä rauhan hänen kanssaan; ja Jumala tekee rauhan. Pakanain ei enää tarwitse olla keskiyön pimeydessä. Pimeys katoaa wanhurskauden auringon waloisain säteiden tieltä. Helwetin walta on woitettu.KW 411.4

Mutta kukaan ei woi antaa toiselle sitä, mitä ei itse omista. Jumalan työssä ei ihminen woi saada mitään aikaan. Ei kukaan ihminen woi omilla ponnistuksillaan tehdä itseään Jumalan sa- nansaattajaksi. Kultainen öljy, joka taiwaallisista sanansaattajista wirtasi kultaisiin putkiin ja kulki kultaisessa öljyastiasta pyhän lamppuihin, synnytti ainaisen, kirkkaan ja loistawan walon. Samoin Jumalan rakkaus, joka lakkaamatta wirtaa ihmiseen, antaa hänelle kywyn jakaa waloa. Kaikkien niiden sydämissä, jotka uskon kautta owat yhdistetyt Jumalaan, wirtailee runsaasti rakkauden öljyä, ja sen walo heijastuu hywissä töissä, todellisissa, sydämellisessä palweluksessa Jumalan edessä.KW 411.5

Kaikki taiwaan rikkaudet sisältywät tuohon suureen äärettömän kalliiseen Pyhän Hengen lahjaan. Se ei riipu mistään rajoituksesta Jumalan puolelta, että hänen armonsa rikkaudet eiwät wirtaile alas ihmisille. Jos kaikki olisiwat halukkaat ottamaan wastaan, täyttyisiwät kaikki hänen Hengellään.KW 412.1

Joka sielun osaksi woi tulla se etu, että hän on eläwänä putkena, jonka kautta Jumala woi asettua yhteyteen maailman kanssa, jakaen armonsa aarteita, Kristuksen arwaamattomia rikkauksia. Kristus ei halua mitään niin hartaasti kuin palwelijoita, jotka uskollisesti tahtowat esittää maailmalle hänen henkeänsä ja luonnettansa. Ja se, mitä maailma kipeimmin kaipaa, on Wapahtajan luonteen ilmestyminen ihmisten kautta. Koko taiwas etsii näitä putkia, joiden kautta pyhää öljyä woidaan wuodattaa, mikä on olewa ilona ja siunauksena ihmissydämelle.KW 412.2

Kristus on kaikin tawoin pitänyt huolta siitä, että hänen seurakuntansa olisi uudistettu ruumis, jota maailman walo walaisee, ja jolla on Immanuelin kirkkaus. Hänen tarkotuksensa on, että joka kristittyä ympäröisi walon ja rauhan henkinen ilmakehä. Hän tahtoo, että meidän elämässämme ilmenee hänen ilonsa. Kristuksen sydämessä asuminen näkyy taiwaallisen rakkauden wirtauksessa. Jumalallinen täydellisyys wirtaa pyhitettyjen ihmisolentojen läpi, jotta se taas niistä wirtailisi toisiin.KW 412.3

Wanhurskauden auringolla on “autuus siipeinsä alla”.^{1Mal. 4: 2.} Niin tulee myös jokaisesta todellisesta opetuslapsesta wirrata elämää, rohkeutta ja auttawaisuutta.KW 412.4

Kristuksen usko merkitsee enemmän kuin syntein anteeksi antamus; se merkitsee syntien poisottamista ja Pyhän Hengen armon sijaan asettamista. Se merkitsee jumalallista waloa ja iloa Jumalassa. Se merkitsee sydäntä, josta kaikki itsekkyys on pois pyyhitty ja joka on siunattu Kristuksen alituisella läsnäololla.KW 413.1

Kun Kristus hallitsee sydäntä, asuu siellä puhtaus ja wapaus synnistä. Ewankeliumin kirkkaus ja täydellisyys on ilmennyt elämässä. Wapahtajan wastaanottaminen tuo mukanaan täydellisen rauhan, rakkauden, luottamuksen. Kristuksen luonteen kauneus, joka ilmenee elämässä, todistaa sitä, että Jumala todella on lähettänyt Poikansa maailmaan olemaan heidän Wapahtajansa.KW 413.2

Kristus ei kehota seuraajiaan pyrkimään loistoon. Hän sanoo, antakaa walonne loistaa. Jos olet wastaanottanut Jumalan armon, on sinun sisälläsi walo. Poista kaikki esteet, niin Herran kunnia paljastuu. Walo loistaa tunkeakseen pimeyden läpi. Sinä et woi olla loistamatta waikutuspiirisi sisällä.KW 413.3

Hänen oman kirkkautensa ilmestyminen ihmismuodossa tuo taiwaan niin lähelle ihmistä, että se kauneus, joka kaunistaa sisäisen temppelin, näkyy jokaisessa sielussa, jossa Wapahtaja asuu. I hmiset owat Wapahtajan kirkkauden hurmaamia. Ja Jumalalle woitettujen ihmissielujen ylistys- ja kiitoslauluista wirtaa kunnia suurelle Antajalle.KW 413.4

“Nouse, ole kirkas, sillä walkeutesi tulee, ja Herran kunnia koittaa ylitsesi.”^{1Es. 60: 1.} Tämä sanoma annetaan niille, jotka menewät ulos Ylkää wastaan. Kristus tulee suurella woimalla ja kunnialla. Hän tulee omallaan ja Isän kirkkaudella, ja hän tulee kaikkien pyhien enkelien ympäröimänä. Kun koko maailma on pimeyteen wajonneena, on waloa kaikkien pyhien asunnoissa. He näkewät ensimäisen walon hänen toisesta tulemisestaan. Tahraton walo wirtailee hänen kirkkaudestaan, ja Wapahtajaa, Kristusta, ihailewat kaikki, jotka owat häntä palwelleet. Kun pahat pakenewat hänen näkywistään, riemuitsewat Kristuksen seuraajat. Patriarkka Job sanoo, katsoen tulewaisuuteen, Kristuksen toisen tulemisen aikaan: “Hänet minä olen näkewä itselleni hywäksi, ja minun silmäni katsowat Häntä, eikä kenkään wieras.”^{1Joh. 19: 27.} Kristus on ollut uskollisten seuraajiensa jokapäiwäinen kumppani ja läheinen ystäwä. He owat eläneet läheisessä kosketuksessa, alituisessa yhteydessä Jumalan kanssa. Heidän päällään on lewännyt Herran kirkkaus. Heissä on heijastunut tieto Jumalan kirkkaudesta Jeesuksessa Kristuksessa. He owat walmiit taiwaan yhteyteen, sillä taiwas on heidän sydämissään.KW 413.5

Päät pystyssä, wanhurskauden auringon kirkasten säteiden walaisemina ja lähellä olewasta wapahduksesta riemuiten menewät he Ylkää wastaan, sanoen: “Katso, tämä on meidän Jumalamme, jota me odotimme, ja Hän pelastaa meitä.”^{2Jes. 25: 9.}KW 414.1

“Ja minä kuulin ikäänkuin suuren joukon ääniä ja ikäänkuin paljojen wesien kohinan ja ikäänkuin kowan ukkosen jyrinän sanowan: Halleluja. Sillä Herra, meidän Jumalamme, kaikkiwaltias, on ruwennut hallitsemaan. Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle, sillä Karitsan häät owat tulleet, ja hänen morsiamensa on walmistanut itsensä... Ja hän sanoi minulle: Kirjoita: Autuaita owat ne, jotka owat kutsutut Karitsan hääaterialle!” “Karitsa, ynnä hänen kanssaan olewat kutsutut ja walitut ja uskolliset, on woittawa heidät, sillä hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas.”^{3Ilm. 19: 6—9; 17: 4.1Perustuu Matt. 25: 1—13.}KW 414.2

* * * * *