Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Kristuksen wertaukset - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Kadotettu hopearaha.

    Wertauksen jälkeen kadonneesta lampaasta lausui Kristus toisen wertauksen sanoen: Jos jollakin naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän sytytä kynttilää ja lakaise huonetta, ja etsi huolellisesti, kunnes sen löytää? Itämailla kuului köyhien asumukseen tawallisesti yksi ainoa huone, tawallisesti pimeä, ilman ikkunoita. Huonetta lakaistiin harwoin ja lattialle pudonnut raha oli waarassa helposti joutua pölyn ja roskan peittoon. Woidakseen sen löytää, täytyi keskellä päiwääkin sytyttää tuli, ja huone piti perinpohjin lakaistaman. Naisen myötäjäisiin kuului tawallisesti rahaa, jonka hän huo- lellisesti säilytti rakkaimpana omaisuutenaan jättääkseen sen kerran omille tyttärilleen. Jos joku näistä rahoista joutuisi hukkaan, pidettäisi sitä suurena onnettomuutena ja sen löytämisestä syntyisi suuri riemu, johon naapuriwaimotkin ottaisiwat osaa.KW 192.2

    “Ja löydettyään hän kutsuu kokoon ystäwättärensä ja naapurinaiset ja sanoo: Iloitkaa kanssani, sillä minä löysin sen rahan, jonka olin kadottanut. Samoin, sanon teille, syntyy ilo Jumalan enkelien kesken yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen.”KW 193.1

    Tämä wertaus, kuten edellinenkin, edellyttää jonkun menettämistä, joka etsimällä woidaan löytää ja josta sitte on suuri riemu. Mutta ne kaksi wertausta esittäwät eri luokkia. Kadonnut lammas tietää olewansa kadoksissa. Se on jättänyt paimenen ja karjan eikä woi pelastaa itseään. Se esittää niitä ihmisiä, jotka huomaawat olewansa Jumalasta erotettuja, owat eksyneitä ja nöyryytettyjä sekä kowasti kiusattuja. Kadonnut raha esittää niitä, jotka owat joutuneet rikoksiin ja syntiin, mutta joilla ei ole tietoisuutta asemastaan. He owat wieraita Jumalalle, mutta eiwät sitä tiedä. Heidän sielunsa on waarassa, mutta he owat yhtä tietämättömiä ja huolettomia. Tässä wertauksessa Kristus opettaa, että nekin, jotka owat wälinpitämättömiä Jumalan waatimuksille, owat hänen sääliwän rakkautensa esineitä. Heidät on etsittäwä ja wietäwä Jumalan luo.KW 193.2

    Lammas waelsi pois laumasta; se meni harhaan erämaahan tai wuorille. Raha katosi huoneeseen. Se oli lähellä, mutta kuitenkin woitiin se löytää ainoastaan ahkeralla etsimisellä.KW 194.1

    Tässä wertauksessa on opetus perhe-elämää warten. Kodin piirissä ollaan usein hywin huolettomia sen jäsenten sielujen suhteen. Ehkäpä näiden joukossa on joku, joka on wieras Jumalalle, mutta perheen jäsenet eiwät paljoa huolehdi siitä, että tämä heille uskottu lahja pelastettaisi turmioon joutumasta.KW 194.2

    Waikka raha on tomun ja roskan peitossa, on se sittenkin hopearaha. Omistaja etsii sitä sen arwon takia. Niin on myös jokainen sielu, waikka kuin sywälle syntiin wajonnut, kallisarwoinen Jumalan silmissä. Samoinkuin rahassa on hallitsewan wallan kuwa ja kirjotus, niin oli ihmeessäkin luotaessa Jumalan kuwa ja kirjotus, ja waikka se nyt on synnin turmelema ja himmentämä, on sen jälkiä wielä jokaisessa ihmissydämessä. Jumala tahtoo pelastaa tämän sielun ja piirtää siihen oman kuwansa wanhurskaudessa ja pyhyydessä.KW 194.3

    Waimo wertauksessa hakee huolellisesti kadotettua rahaansa. Hän sytyttää kynttilän ja lakaisee huoneen. Hän siirtää pois tieltä kaikki, mikä woi olla etsimiselle esteenä. Waikka wain yksi raha on poissa, ei hän hellitä, ennenkuin se on löydetty. Niin pitäisi perheessäkin, jos joku jäsen on eksynyt Jumalasta, käytettämän kaikki keinot hänen pelastuksekseen. Ja kaikki muut tutkikoot tarkasti itseään. Tarkastelkoot he elämänsä toimintaa. Katsokaa tarkkaan, olisiko ehkä tehty joku erehdys tätä sielua kohdellessa ja siten wain joudutettu hänen eksymystään.KW 194.4

    Jos perheessä on lapsi, joka on tietämätön syntisestä asemastaan, ei wanhempain pitäisi olla rauhallisia. Sytytettäköön kynttilä. Tutkikaa Jumalan sanaa ja asetettakoon sen walossa koko koti huolellisen tutkimuksen alaiseksi, jotta opittaisi tuntemaan, miksi tämä lapsi ei ole pelastettu. Tutkikoot wanhemmat omia sydämiään ja koettakoot tapojaan ja toimiaan. Lapset owat Herran perintö-osa, ja me olemme edeswastuussa hänen omaisuutensa hoidosta.KW 194.5

    On isiä ja äitejä, jotka haluawat toimia jollain wieraalla lähetyskentällä, on paljon sellaisia, jotka ottawat tehokasta osaa kristilliseen työhön kodin ulkopuolella, samalla kun heidän omat lapsensa owat wieraita Wapahtajalle ja hänen rakkaudelleen. Lastensa sielunhoidon nämä wanhemmat uskowat papille tai sunnuntaikoulun opettajille; mutta tämän tekemällä he syrjäyttäwät oman edeswastuunsa, jonka Jumala on heille pannut. Lastensa opetus ja kehittäminen kristityiksi on suurin palwelus, minkä wanhemmat woiwat tehdäKW 195.1

    Jumalalle. Se on toimi, joka waatii kärsiwällistä työtä, iänikuista, huolellista ja sitkeää ponnistelua. Laiminlyömällä tämän me osottaudumme uskottomiksi haltijoiksi. Jumala ei anna anteeksi sellaista laiminlyöntiä.KW 195.2

    Mutta ne, jotka owat tehneet itsensä laiminlyöntiin syyllisiksi, eiwät saa lakata toiwomasta. Waimo, jonka raha oli kadonnut, haki siksi, kun löysi sen. Niin tulee wanhempainkin rakkaudessa, uskossa ja rukouksessa työskennellä perheensä hywäksi, kunnes he iloiten tulewat Jumalan luo, sanoen: “Katso minä ja ne lapset, jotka Herra minulle antoi.”1Jes. 18: 8.KW 195.3

    Tämä on tosi lähetystyötä kodissa ja on yhtä hyödyllistä sille, joka sitä suorittaa kuin niille, joiden puolesta sitä tehdään. Kun uskollisesti kiinnymme kodin piiriin, kykenemme waikuttamaan Herran perheen jäsenten hywäksi, joiden kanssa me, jos olemme uskollisia, saamme elää yhdessä kautta ikuisuuden. Meidän tulee osottaa samaa mielenkiintoa sisariamme ja weljiämme kohtaan Kristuksessa kuin perheen jäsenille.KW 195.4

    Jumalan tarkotus on, että täten woimme työskennellä yhä useampain ihmisten hywäksi. Sitä mukaa kun myötätuntomme laajenee ja rakkautemme kaswaa, löydämme kaikkialla jonkun tehtäwän. Jumalan suuri perhe käsittää koko maailman, eikä ketään saa kohdella wälinpitämättömästi.KW 196.1

    Kaikkialla, missä liikumme, odottaa kadonnut raha etsijäänsä. Etsimmekö sitä? Joka päiwä tapaamme sellaisia, joilla ei ole wähintäkään halua hengellisiin asioihin. Me puhumme heidän kanssaan ja käymme heidän luonaan. Huolehdimmeko myös heidän henkisestä hywinwoinnistaan? Esitämmekö heille Kristuksen syntejä anteeksiantawana Wapahtajana? Puhummeko Kristuksen rakkaudesta ja owatko omat sydämemme rakkautta täynnä? Kuinka me, jos emme sitä tee, woimme kohdata näitä sieluja — ikuisesti kadotettuja — seisoessamme Jumalan waltaistuimen luona?KW 196.2

    Kuka woi arwostella sielun arwoa? Jos tahdot sen tietää, niin mene Setsemaneen ja walwo siellä Kristuksen kanssa kärsien kuten hänkin, silloin kun hänen hikensä oli kuin suuret weripisarat. Katso Wapahtajaa ristillä riippumassa. Kuule tätä epätoiwon huutoa: “Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?”1Mark. 15: 34. Katso hänen haawoitettua päätään, pistettyä kylkeään ja läwistettyjä jalkojaan. Muista, että Kristus uhrasi kaikki. Meidän pelastukseksemme taiwas pantiin waaraan. Kun sinä ristin juurella muistat, että Kristus olisi antanut elämänsä yhden ainoan syntisen edestä, woit panna sielulle enemmän arwoa.KW 196.3

    Jos olet yhteydessä Kristuksen kanssa, opit panemaan arwoa jokaiselle ihmisolennolle samalla tawoin kuin hänkin. Tunnet muita kohtaan samaa sywää rakkautta, jota Kristus tunsi meitä kohtaan. Silloin woit woittaa ilman pakkoa, woit wetää puoleesi torjumatta takasin näitä, joiden edestä Kristus kuoli. Ei ketään olisi wiety Jumalan luo, jollei Kristus olisi persoonallisesti ponnistellut heidän hywäkseen ja persoonallisen työn kautta me woimme pelastaa sieluja. Nähdessäsi nämä, jotka kulkewat kuolemaa kohti, et woi jäädä wälinpitämättömäksi ja toimettomaksi. Kuta suurempi heidän syntinsä ja sywempi onnettomuutensa, sitä wakawammin ja hellemmin sinun on ponnisteltawa heidän pelastuksekseen. Sinä käsität kärsiwäin tarpeet ja niiden, jotka owat tehneet syntiä Jumalaa wastaan ja owat welkataakkojen painamia. Sydämesi menee myötätunnolla heitä wastaan ja sinä ojennat heitä kohti auttawan käden. Uskon ja rakkauden käiswarsilla sinä kannat heidät Kristuksen luo. Sinä walwot ja innostat heitä, ystäwyytesi ja luottamuksesi antaa heille rohkeutta kestämään.KW 196.4

    Taiwaan enkelit owat walmiit ottamaan osaa tähän työhön. Se, joka koettaa pelastaa sieluja, saa apua Jumalalta, sillä enkelit auttawat häntä saawuttamaan wälinpitämättömimmätkin ja paatuneimmat. Jos yksi ainoa wiedään Jumalan luo, syntyy ilo taiwaassa. Serafit ja kerubit koskettawat kultaisia harppujaan ja ylistäwät Jumalaa ja Karitsaa heidän rakkautensa takia ihmisiä kohtaan.1Perustuu Luuk. 15: 20.KW 197.1

    * * * * *

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents