Luku 24—Perheen koko
Suunnaton vääryys äitejä, lapsia ja yhteiskuntaa kohtaan. — On vanhempia, jotka täyttävät kotinsa pienillä avuttomilla lapsilla, jotka ovat täysin riippuvaisia vanhempiensa huolenpidosta ja opetuksesta, ajattelematta lainkaan, pystyvätkö he huolehtimaan suuresta perheestä. — Tämä on ehdottomasti väärin ei vain äitiä, vaan myös lapsia ja yhteiskuntaa kohtaan. — -KI 148.1
Vanhempien tulisi aina ajatella lastensa tulevaa parasta. Heidän ei tulisi saattaa itseään tilanteeseen, jossa heidän on pakko käyttää kaikki aikansa raskaaseen työhön voidakseen huolehtia elämän perustarpeista! KI 148.2
Ennen kuin vanhemmat hankkivat lisää lapsia, heidän tulisi harkita, tuottaako se Jumalalle kunniaa vai häpeää. Heidän tulisi alusta asti pyrkiä liitollaan edistämään Jumalan kunniaa ja tehdä niin jokaisena avioliittonsa vuotena.KI 148.3
Äidin terveys tärkeä. — Koska vanhemmilla on suuri vastuu, avioparin tulisi tarkoin harkita, onko perheeseen hyvä hankkia lapsia vai ei. Onko äiti riittävän voimakas huolehtiakseen lapsistaan? Pystyykö isä vaikutuksellaan muovaamaan ja kasvattamaan lastaan? Miten vähän lapsen kohtaloon kiinnitetäänkään huomiota! Mielessä on ainoastaan intohimon tyydyttäminen, ja vaimon ja äidin harteille lasketaan taakka, joka syö hänen elinvoimaansa ja lamaannuttaa hänen hengelliset kykynsä. Terveys murtuneena ja mieli masentuneena hän huomaa olevansa keskellä lapsilaumaa, josta hän ei pysty huolehtimaan riittävän hyvin. Koska lapset eivät saa tarvittavaa opetusta, he varttuvat aiheuttaen häpeää Jumalalle ja tartut taen oman turmeltuneen luontonsa muihin. He muodostavat armeijan, jota saatana johtaa mielensä mukaan.KI 148.4
Muuta huomioonotettavaa. — Jumala haluaa vanhempien toimivan järjellisten olentojen lailla ja elävän niin, että jokainen lapsi saa hyvän kasvatuksen. Äidin tulee voida käyttää voimaansa ja aikaansa pienokaistensa kouluttamiseksi enkelien seuraan. Hänellä tulee olla rohkeutta, niin että hän suoriutuu osastaan kiitettävästi ja tekee työnsä Jumalan pelossa ja rakkaudessa, jolloin hänen lapsensa voivat olla siunaukseksi perheelle ja yhteiskunnalle.KI 149.1
Aviomiehen ja isän on otettava huomioon kaikki nämä seikat, jottei hänen vaimonsa, hänen lastensa äiti, rasitu liikaa ja joudu epätoivon valtaan. Hänen tulee vastata siitä, ettei lasten äiti joudu tilanteeseen, jossa hän ei pysty riittävästi huolehtimaan monista pienokaisistaan, vaan nämä joutuvat varttumaan ilman asianmukaista kasvatusta.KI 149.2
Vanhempien ei tule kasvattaa lastensa lukumäärää nopeammin kuin he pystyvät huolehtimaan lastensa hyvinvoinnista ja koulutuksesta. On väärin äitiä kohtaan, jos hän vuodesta toiseen joutuu kantamaan lasta sylissään. Se vaikuttaa haitallisesti, usein suorastaan tuhoavasti, kodin yhteishenkeen ja tekee kodin ikäväksi paikaksi. Sen vuoksi lapset jäävät ilman sitä huolenpitoa, kasvatusta ja onnea, joka heille kuuluu.KI 149.3
Neuvoja suuren perheen vanhemmille. — Kysymys, joka teidän on ratkaistava, on tämä: “Kasvatanko lapseni ihmisiksi, jotka liittyvät pahan joukkoihin vahvistamaan sen vaikutusta, vai kasvatanko heidät Kristukselle!KI 149.4
Jos te ette hillitse lapsianne ja muovaa heidän luonnettaan Jumalan vaatimusten mukaiseksi, niin teille vanhemmille ja yhteiskunnalle on sitä parempi, mitä vähemmän teillä on lapsia, jotka kärsivät teidän puutteellisesta kasvatuksestanne. Mikäli lapsilla ei ole viisasta ja arvostelukykyistä äitiä, joka vauvaiästä asti kasvattaa heitä Herran pelossa muovaten heidän luonnettaan vanhurskauden vaatimusten mukaiseksi, lasten lukumäärän lisääminen on synti. Jumala on antanut teille järjen, ja hän vaatii teitä käyttämään sitä. KI 149.5
Isät ja äidit, kun te tiedätte, ettei teillä ole riittävästi taitoa lastenne kasvattamiseksi Mestarille, miksi ette opi läksyänne? Miksi saatatte maailmaan lapsia, jotka tulevat lisäämään saatanan joukkojen lukumäärää? Onko Jumala tähän tyytyväinen? Kun te tiedätte, että suuri perhe koettelee vakavasti voimavarojanne, kun te tiedätte, että se täyttää äidin kädet lapsilla, niin ettei hänelle jää synnytyksien välissä aikaa tehtäville, jotka jokaisen äidin on suoritettava, miksi ette ajattele, mihin kaikki väistämättä johtaa? Jokainen lapsi imee itseensä elinvoimaa äidistään, ja kun isät ja äidit eivät käytä tässä asiassa järkeään, mitä mahdollisuuksia vanhemmilla on kasvattaa lapsensa oikein? Herra kehottaa vanhempia harkitsemaan tätä tulevaisuuden ikuisten tosiasioiden valossa. KI 150.1
Taloudelliset seikat otettava huomioon. — Vanhempien on tyynesti harkittava, miten he pystyvät elättämään lapsensa. Heillä ei ole oikeutta hankkia maailmaan lapsia, jotka tulevat taakaksi muille. Onko heillä vakituinen toimeentulo, joka riittää perheen elättämiseksi, niin ettei heistä tule taakkaa muille? Jos heillä ei ole, he tekevät rikoksen hankkiessaan maailmaan lapsia, jotka joutuvat kärsimään sopivan hoidon, ruoan ja vaatteiden puutteesta. KI 150.2
Ne, joilta puuttuu taloudellista arvostelukykyä ja joilla on huonoimmat edellytykset selvitä maailmassa, tavallisesti täyttävät kotinsa lapsilla, kun taas henkilöt, jotka menestyvät taloudellisesti, eivät yleensä hanki useampia lapsia kuin mistä he pystyvät hyvin huolehtimaan. Jos ihmiset eivät kykene huolehtimaan itsestään, heidän ei tulisi hankkia lapsia. KI 150.3
Miten seurakunnalle joskus hankitaan vaikeuksia. — Monet, jotka juuri ja juuri tulevat toimeen naimattomi na, menevät naimisiin ja perustavat perheen, vaikka tietävät, etteivät pysty elättämään sitä. Vielä pahempaa on se, että he eivät osaa hallita perhettään. Heidän huoleton, rento elämäntapansa lyö leimansa koko perheeseen. He eivät kykene hillitsemään itseään, ovat kiivaita, kärsimättömiä ja kärttyisiä. Kun tällaiset ottavat vastaan adventti- sanoman, he ajattelevat, että heillä on oikeus saada apua varakkaammilta veljiltään. Ellei heidän toiveitaan täytetä, he moittivat seurakuntaa ja syyttävät veljiä siitä, että nämä eivät elä uskonsa mukaisesti. Keille tässä tapauksessa kuuluu kärsimys? Pitääkö seurakunnan rahastoja tyhjentää ja antaa Jumalan työn taantua, jotta näistä köyhistä suurperheistä voitaisiin huolehtia? Ei. Kärsimys kuuluu vanhemmille. Yleensä sapattitotuuden vastaanottaminen ei lisää heidän kärsimyksiään. KI 150.4
Miten lähetystyötä saatetaan rajoittaa. — Kun lähetämme lähetystyöntekijöitä kaukaisiin maihin, meidän tulee valita miehiä, jotka osaavat olla taloudellisia, joilla ei ole suurta perhettä ja jotka ymmärtäen ajan lyhyyden ja käsillä olevan työn valtavuuden eivätkä täytä käsiään ja talojaan lapsilla, vaan pysyttelevät mahdollisimman vapaina kaikesta, mikä suuntaisi heidän mielensä pois heidän tärkeästä tehtävästään. Vaimo, joka on halukas omistautumaan asialle ja vapaa sen myös tekemään, pystyy miehensä rinnalla samaan aikaan yhtä paljon kuin tämä. Jumala on siunannut naista lahjoilla, joita tulisi käyttää hänen kunniakseen johtamalla paljon poikia ja tyttäriä Jumalan luo; monet tehokkaat työntekijät joutuvat kuitenkin pysymään kotona omien lastensa luona.KI 151.1
Me haluamme lähetystyöntekijöitä, jotka ovat sitä sanan täydessä merkityksessä: henkilöitä, jotka panevat syrjään itsekkäät päämäärät ja asettavat Jumalan asian etusijalle ja jotka Jumalan kunniaa silmällä pitäen ovat valmiit joka hetki lähtemään mihin tahansa hän kehottaa ja toimimaan missä tahansa tehtävässä totuuden levittä-miseksi. Lähetyskentällä tarvitaan miehiä, joiden vaimo rakastaa ja pelkää Jumalaa ja pystyy auttamaan heitä työssä. Monet perheelliset lähtevät työhön, mutta he eivät pysty omistautumaan tehtävälle täydellisesti. Heidän mielensä on jakaantunut. Vaimo ja lapset estävät heitä työs- kentelemästä ja pidättävät heidät menemästä kentille, joille he saattaisivat mennä, mikäli eivät ajattelisi, että heidän on pysyttävä kotinsa lähellä.KI 151.2