Luku 25—Köyhistä lapsista huolehtiminen
Orvot lapset. — Moni isä, joka on kuollut uskossa ja turvautunut Jumalan ikuisiin lupauksiin, on jättänyt rakkaansa luottaen täysin siihen, että Herra huolehtii heistä. Mutta miten Herra huolehtii näistä jälkeen jääneistä? Hän ei tee ihmetekoa ja lähetä mannaa taivaasta, eikä hän lähetä kaarnetta tuomaan heille ruokaa, vaan hän tekee ihmeitä ihmissydämissä: karkottaa itsekkyyden sielusta ja avaa siellä hyvyyden lähteitä. Hän koettelee seuraajikseen tunnustautuvien rakkautta uskomalla ahdistetut ja turvattomat heidän hellään huomaansa.KI 153.1
Niiden, joilla on Jumalan rakkautta, tulee avata sydämensä ja kotinsa näille lapsille. --KI 153.2
Tässä on laaja ja hedelmällinen työkenttä kaikille, jotka haluavat työskennellä Mestarin hyväksi. He voivat huolehtia näistä lapsista ja nuorista, jotka ovat jääneet vaille vanhempien valvontaa ja kristillisen kodin varjelevaa suojaa. Monet heistä ovat perineet huonoja luonteenpiirteitä, ja jos heidät jätetään kasvamaan tietämättöminä, he ajautuvat seuraan, joka johtaa heidät paheiden ja rikollisuuden teille. Nämä epäonniset lapset olisi saatava suotuisaan ympäristöön, jossa heidän luonteensa voisi kasvaa jaloksi ja heistä voisi tulla Jumalan lapsia.KI 153.3
Seurakunnan vastuu. — Isättömiä ja äidittömiä lapsia tuodaan seurakunnan syliin, ja Kristus sanoo seuraajilleen: ottakaa nämä puutteenalaiset lapset, kasvattakaa heidät minun puolestani, niin te saatte palkkanne. Olen havainnut paljon itsekkyyttä näissä asioissa. Muutamat kääntävät selkänsä ja sanovat ei, mikäli eivät selvästi huomaa itse hyötyvänsä siitä, että adoptoivat perheeseensä kotia tarvitsevia lapsia. He eivät tunnu välittävän siitä, joutuvatko tällaiset lapset kadotukseen vai eivät. Asia ei kuulu heille, he ajattelevat. Yhdessä Kainin kanssa he sanovat: “Olenko minä veljeni vartija?” He ovat haluttomia suostumaan uhrauksiin orpojen vuoksi ja välinpitä-mättöminä sysäävät nämä maailmaan, joka joskus ottaa heidät halukkaammin vastaan kuin nämä tunnustavat kristityt. Tuomiopäivänä he joutuvat vastaamaan niistä, jotka taivas toivoi heidän pelastavan. Mutta he halusivat vapautua tehtävästään eivätkä tahtoneet ryhtyä hyvään työhön, ellei siitä ollut heille itselleen hyötyä. Minulle on näytetty, että ne, jotka torjuvat tällaiset tilaisuudet tehdä hyvää, tulevat kuulemaan Jeesuksen sanat: “Minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.” Lue Jes. 58: 5-11. KI 153.4
Vetoomus lapsettomille pariskunnille. — Joidenkin, joilla ei ole omia lapsia, tulisi kasvattaa itsensä rakastamaan ja huolehtimaan muiden lapsista. Heitä ei kenties kutsuta kaukaiselle työkentälle, vaan heidät kutsutaan työhön juuri sillä paikkakunnalla, jolla he asuvat. Sen sijaan että he kohdistaisivat huomionsa lemmikkieläimiin ja osoittaisivat rakkautta mykille luontokappaleille, heidän tulisi käyttää lahjansa ihmisiin, joilla on taivas voitettavana ja kadotus vältettävänä. Heidän tulee kohdistaa huomionsa pieniin lapsiin, joiden luonnetta he voivat muovata jumalallisen mallin mukaiseksi. Kohdistakaa rakkautenne kodittomiin pienokaisiin, joita on ympärillänne. Sen sijaan että sulkisitte sydämenne ihmisperheen jäseniltä, harkitkaa, miten monta pientä koditonta lasta voitte kasvattaa Herran pelossa ja nuhteessa. Työtä on runsaasti kaikille, jotka haluavat sitä tehdä. Tällaisella kristillisellä toiminnalla seurakunta pystyy lisäämään jäsenmääräänsä ja rikastumaan hengellisesti. Kodittomien ja isättömien pelastaminen on jokaisen velvollisuus.KI 154.1
Jos ne, joilla ei ole omia lapsia ja joille Jumala on uskonut varoja, avaisivat sydämensä lapsille, jotka tarvitsevat rakkautta, hoitoa ja kiintymystä sekä varallisuuden suomia mahdollisuuksia, niin he olisivat paljon onnellisempia kuin he nyt ovat. Niin kauan kuin on nuoria, jotka isän hellästä huolenpidosta tai äidin lempeästä rakkaudesta osattomina joutuvat alttiiksi viimeisten päivien turmiolliselle vaikutukselle, on myös ihmisiä, joiden velvollisuus on täyttää puuttuva isän tai äidin paikka heidän elämässään. Opetelkaa osoittamaan heille rakkautta, kiintymystä ja myötätuntoa. Kaikkien, jotka tunnustavat taivaallisen Isän, jonka he toivovat huolehtivan heistä ja lopulta vievän kotiin, jonka hän on heille valmistanut, tulisi tuntea vakavaksi velvollisuudekseen olla ystävättömien ystävä ja orpojen isä, auttaa leskiä ja olla ihmiskunnalle siunaukseksi käytännön elämässä.KI 155.1
Tulisiko sananjulistajien vaimojen adoptoida lapsia? — Kysymykseen, pitäisikö saarnaajan vaimon adoptoida pieniä lapsia, vastaan: Jos hänellä ei ole luontaista taipumusta tai edellytyksiä tehdä lähetystyötä kotinsa ulkopuolella ja jos hän tuntee velvollisuudekseen ottaa orpolapsia hoitoonsa, hän voi tehdä hyvää työtä. Mutta etusija tulisi antaa sapattia pitäneiltä vanhemmilta orvoiksi jääneille lapsille. Jumala siunaa niitä, jotka jakavat avosydä- misesti kotinsa näiden kodittomien kanssa. Mutta jos saarnaajan vaimolla on taipumuksia opettamiseen, hänen tulisi pyhittää voimansa Jumalalle ja ryhtyä seurakunta- työntekijäksi. Hänen tulisi avustaa miestään tämän työssä, kehittää älyään ja auttaa sanan julistamisessa. Tie on avoin nöyrille, pyhittyneille, Kristuksen armon korottamille naisille. He voivat käydä apua tarvitsevien luo ja viedä valoa masentuneille sieluille. He voivat rohkaista murtuneita rukoilemalla heidän kanssaan ja johtamalla heitä Kristuksen luo. Sellaisten ei tulisi omistaa aikaansa ja voimiansa yhdelle avuttomalle, alituista hoitoa ja huo miota vaativalle olennolle.Heidän ei tule vapaaehtoisesti sitoa käsiään.KI 155.2
Avatkaa kotinne orvoille ja yksinäisille. -Jos voitte, hankkikaa koti näille kodittomille. Jokaisen tulisi olla valmis tekemään oma osansa tämän työn edistämiseksi. Herra sanoi Pietarille: “Ruoki minun karitsoitani.” Tämä käsky kuuluu meillekin, ja avaamalla kotimme orvoille autamme tämän käskyn täyttämisessä. Älkää tuottako Jeesukselle pettymystä.KI 156.1
Ottakaa nämä lapset ja tuokaa heidät Jumalalle sulo- tuoksuisena uhrina. Pyytäkää häntä siunaamaan heitä, ja sitten kasvattakaa heitä, kuten Kristus käski. Tahtooko kansamme ottaa vastaan tämän pyhän luottamustehtävän? KI 156.2
Koetinkivi Jumalan kansalle. — Vuosia sitten minulle näytettiin, että Jumalan kansaa tullaan koettelemaan kotien tarjoamisessa kodittomille ja että monet joutuvat kodittomiksi ottaessaan vastaan totuuden. Vastustus ja vaino tulevat riistämään uskovilta heidän kotinsa, ja niiden velvollisuutena, joilla on koti, on avata ovi selko- selälleen kodittomille. Jokin aika sitten minulle näytettiin, että Jumala tulee koettelemaan kansaansa erityisesti juuri tässä asiassa. Kristus tuli köyhäksi meidän tähtemme, jotta me rikastuisimme hänen köyhyydestään. Hän uhrautui voidakseen tarjota kodin pyhiinvaeltajille ja muukalaisille, jotka etsivät parempaa, taivaallista maata.KI 156.3