Kiitollisuus

Mikään ei edistä ruumiin ja sielun terveyttä enemmän kuin kiitollisuuden ja ylistyksen henki. Meidän ehdoton velvollisuutemme on vastustaa alakuloisia, tyytymättömiä ajatuksia ja tunteita — se on yhtä tärkeä velvollisuus kuin rukoileminen. Jos olemme matkalla taivaaseen, miten voimme kulkea Isän kotia kohti koko ajan huokaillen ja valittaen kuin hautajaissaatossa?SLS 204.3

Todellisia uskovaisia eivät ole ne kristityiksi tunnustautuvat, jotka valittavat jatkuvasti ja näyttävät pitävän iloisuutta ja onnellisuutta syntinä. Ne, jotka saavat katkeraa nautintoa tämän maailman synkkyydestä, jotka katsovat kuolleita lehtiä mieluummin kuin poimivat kauniita eläviä kukkia, jotka eivät näe jylhien vuorenhuippujen ja rehevän vihreiden laaksojen kauneutta ja jotka sulkevat aistinsa kuulemasta sitä riemukasta ääntä, joka puhuu heille luonnossa ja joka vastaanottavaisessa korvassa kuulostaa suloiselta ja sointuvalta, eivät ole Kristuksessa. He viipyvät pimeydessä ja synkkyydessä, vaikka heidän sydämessään voisi loistaa päivä, vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla.SLS 204.4

Usein tuska saa mielesi hämärtymään. Älä silloin yritä pohtia asioita. Sinä tiedät, että Jeesus rakastaa sinua. Hän ymmärtää heikkouttasi. Voit tehdä hänen tahtoaan yksinkertaisesti lepäämällä hänen käsivarsillaan.SLS 204.5

Luonnonlaki on, että ajatuksemme ja tunteemme vahvistuvat ja lujittuvat, kun puemme ne sanoiksi. Sanat ilmaisevat ajatuksia, mutta on myös totta, että ajatukset seuraavat sanoja. Jos sanamme osoittaisivat enemmän uskoa ja iloa Jumalan siunauksista, suuresta armosta ja rakkaudesta, niin uskomme ja ilomme kasvaisi. Kieli ei voi kuvata eikä rajallinen mieli ymmärtää siunausta, joka kohtaa meitä, kun osoitamme arvostavamme Jumalan hyvyyttä ja rakkautta. Jo maan päällä sydämessämme voi olla ilon lähde, joka ei milloinkaan ehdy, sillä siihen virtaa koko ajan lisää vettä Jumalan valtaistuimelta.SLS 205.1

Kasvattakaamme siis sydämemme ja huulemme ylistämään Jumalaa hänen verrattomasta rakkaudestaan. Opetelkaamme olemaan toiveikkaita ja pysymään Golgatan ristiltä loistavassa valossa. Milloinkaan emme saa unohtaa olevamme taivaallisen kuninkaan lapsia, Herran Sebaotin poikia ja tyttäriä. Etuoikeutemme on luottaa tyynesti Jumalaan.SLS 205.2

“Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha — ja olkaa kiitolliset.” Kol. 3: 15. Unohtakaamme omat vaikeutemme ja ongelmamme ja ylistäkäämme Jumalaa mahdollisuudesta elää hänen nimensä kunniaksi. Kunpa näkisimme jokaisen uuden päivän tuoreet siunaukset osoituksina Jumalan huolenpidosta niin, että sydämessämme heräisi kiitollisuus häntä kohtaan. Kun avaat silmäsi aamulla, kiitä Jumalaa hänen varjeluksestaan yön aikana. Kiitä häntä hänen rauhastaan, joka täyttää sydämesi. Aamuin, päivin ja illoin nouskoon kiitollisuutesi taivaaseen kuin suloinen suitsutus.SLS 205.3

Kun joku kysyy vointiasi, älä yritä löytää jotakin ikävää kerrottavaa saadaksesi osaksesi myötätuntoa. Älä puhu uskon puutteestasi äläkä suruistasi ja kärsimyksistäsi. Kiusaaja iloitsee kuullessaan sellaisia sanoja. Puhuessasi synkistä asioista tuotat kunniaa hänelle. Meidän ei tule puhua saatanan suuresta voimasta, jolla hän pyrkii voittamaan meidät. Usein annamme itsemme hänen käsiinsä puhumalla hänen voimastaan. Puhukaamme sen sijaan Jumalan suuresta voimasta, jolla hän voi yhdistää kaikki pyrkimyksemme omiinsa. Kerro Kristuksen verrattomasta voimasta ja puhu hänen kirkkaudestaan. Koko taivas on kiinnostunut pelastuksestamme. Jumalan enkelit, joita on tuhat kertaa tuhat ja kymmenen tuhatta kertaa kymmenen tuhatta, on määrätty palvelemaan niitä, jotka perivät autuuden. He varjelevat meitä pahalta ja ajavat pois pimeyden joukot, jotka pyrkivät tuhoamaan meidät. Eikö meidän ole syytä olla kiitollisia joka hetki, silloinkin kun tiellämme näyttää olevan esteitä?SLS 205.4