Luku 19—Ulkona luonnossa

Luoja valitsi ensimmäisille esivanhemmillemme ympäristön, joka parhaiten edisti heidän terveyttään ja onneaan. Hän ei pannut heitä asumaan palatsiin eikä ympäröinyt heitä niillä keinotekoisilla koristeilla ja ylellisyyksillä, joita niin monet nykyään kiihkeästi tavoittelevat. Hän asetti heidät läheiseen kosketukseen luonnon kanssa ja taivaan pyhien olentojen yhteyteen.SLS 211.1

Puutarhassa, jonka Jumala valmisti kodiksi lapsilleen, viehättävät pensaat ja kauniit kukat ilahduttivat silmää kaikkialla. Siellä oli kaikenlaisia puita, monet niistä täynnä tuoksuvia ja herkullisia hedelmiä. Puiden oksilla linnut visersivät ylistyslaulujaan, ja niiden varjossa eläimet leikkivät yhdessä mitään pelkäämättä.SLS 211.2

Tahrattomassa puhtaudessaan Aadam ja Eeva iloitsivat Eedenin näkymistä ja äänistä. Jumala pani heidät puutarhaan “viljelemään ja varjelemaan sitä”. 1 Moos. 2: 15. Jokaisen päivän työ antoi heille terveyttä ja iloa, ja onnellinen pariskunta odotti innokkaasti Luojansa vierailuja, kun hän illan viileydessä keskusteli heidän kanssaan. Joka päivä Jumala opetti heitä.SLS 211.3

Niistä elämänohjeista, jotka Jumala antoi ensimmäisille esivanhemmillemme, voimme mekin oppia. Vaikka synti on luonut varjonsa maailman ylle, Jumala toivoo lastensa löytävän iloa hänen kättensä töistä. Mitä tarkemmin hänen elämänohjeitaan seurataan, sitä ihmeellisemmin hän tulee vaikuttamaan kärsivän ihmiskunnan parantamiseksi. Sai- raat on saatettava läheiseen yhteyteen luonnon kanssa. Ulkonaolo luonnon keskellä tekisi ihmeitä monelle avuttomalle ja lähes toivottoman sairaalle ihmiselle.SLS 211.4

Kaupunkien melu, kiihkeys ja sekasorto, niiden väkinäinen, keinotekoinen elämä vaikuttavat sairaaseen erittäin väsyttävästi ja kuluttavasti. Savun, pölyn, myrkyllisten kaasujen ja taudinaiheuttajien kyllästämä ilma on vaaraksi elämälle. Enimmäkseen neljän seinän sisällä oleskelevat sairaat tuntevat melkein olevansa vankina omassa huoneessaan. He katselevat taloja ja jalkakäytäviä ja kiiruhtavia ihmisjoukkoja eivätkä kenties näe vilaukseltakaan sinistä taivasta, auringonpaistetta, ruohoa, kukkia tai puita. Sisälle suljettuina he hautovat kärsimyksiään ja surkeuttaan ja joutuvat omien murheellisten ajatustensa uhreiksi.SLS 212.1

Moraaliselta voimaltaan heikoille kaupungit ovat täynnä vaaroja. Niissä potilaat, joilla on luonnottomia haluja voitettavanaan, joutuvat jatkuvasti kohtaamaan kiusauksia. Heidät on siirrettävä uuteen ympäristöön, jossa heidän ajatustensa suunta muuttuu, heidät on ympäröitävä vaikutteilla, jotka poikkeavat täysin niistä, jotka ovat tuhonneet heidän elämänsä. Heidät on joksikin aikaa eristettävä vaikutuksista, jotka johtavat poispäin Jumalasta, ja vietävä puhtaampaan ilmapiiriin.SLS 212.2

Sairaanhoitolaitokset olisivat paljon menestyksekkäämpiä, jos ne voitaisiin perustaa kaupunkien ulkopuolelle. Ja mikäli mahdollista kaikkien, jotka yrittävät saada takaisin terveytensä, tulisi asettua maaseudulle, jossa he voivat hyötyä ulkonaolosta. Luonto on Jumalan lääkäri. Puhdas ilma, kaunis auringonpaiste, kukat ja puut, hedelmäja viinitarhat sekä liikunta ulkona tällaisessa ympäristössä antavat terveyttä ja elinvoimia.SLS 212.3

Lääkärien ja sairaanhoitajien tulisi kannustaa potilaitaan olemaan mahdollisimman paljon ulkona. Monet sairaat eivät tarvitse muuta hoitoa kuin oleskelua ulkoilmassa. Sillä on ihmeellinen voima parantaa sairauksia, jotka johtuvat muodinmukaisen elämän kiihkeydestä ja kohtuuttomuudesta, elämän, joka heikentää ja tuhoaa ruumiin, mielen ja sielun voimia.SLS 212.4

Miten suurenmoiselta maaseudun rauha ja vapaus tuntuukaan sairaista, jotka ovat väsyneet kaupunkielämään, räikeiden valojen loisteeseen ja katujen meluun! Miten innokkaasti he katsovatkaan luonnon maisemia! Miten iloisia he olisivatkaan, jos voisivat istua avoimen taivaan alla, iloita auringonpaisteesta ja hengittää kukkien ja puiden tuoksua! Männyn palsamissa, setrin ja kuusen tuoksussa on elämää antavia ominaisuuksia, ja myös muissa puissa on ominaisuuksia, jotka edistävät terveyttä.SLS 213.1

Mikään ei edistä pitkäaikaissairaan paranemista ja onnea paremmin kuin asuminen miellyttävässä maalaisympäristössä. Siellä avuttomimmatkin voivat istua tai maata auringonpaisteessa tai puiden varjossa. Heidän on vain nostettava katseensa nähdäkseen yläpuolellaan olevan kauniin lehvistön. Suloinen rauhan ja virkistyksen tunne laskeutuu heidän sydämeensä heidän kuunnellessaan tuulen huminaa. Masentunut mieli piristyy. Kadonneet voimat palautuvat. Huomaamatta mieli rauhoittuu, kiihtynyt valtimo hidastuu ja muuttuu säännölliseksi. Kun sairaat vahvistuvat, he uskaltautuvat ottamaan muutamia askelia poimiakseen kauniita kukkia, jotka niin suloisella tavalla kertovat rakkaudesta, jota Jumala tuntee täällä alhaalla kärsivää perhettään kohtaan.SLS 213.2

On tehtävä suunnitelmia potilaiden pitämiseksi ulkona. Työhön pystyville tulisi järjestää miellyttävää, helppoa työtä. Näytä heille, miten mukavaa ja hyödyllistä työ ulkoilmassa on. Kehota heitä hengittämään raitista ilmaa. Opeta heidät hengittämään syvään ja käyttämään vatsalihaksia hengittäessään ja puhuessaan. Tästä taidosta on heille korvaamatonta hyötyä.SLS 213.3

Sairaille tulisi määrätä liikuntaa ulkoilmassa välttämättömänä elinvoiman antajana. Eikä tällaiseksi liikunnaksi mikään ole parempaa kuin maanviljely. Potilailla tulee olla kukkapenkki hoidettavanaan tai työtä tehtävänä hedelmä- tarhassa tai vihannespalstalla. Kun heitä rohkaistaan jättämään huoneensa ja viettämään aikaa ulkosalla kukkia hoitaen tai muuta kevyttä, mukavaa työtä tehden, he unohtavat itsensä ja kärsimyksensä.SLS 213.4

Mitä enemmän potilas saadaan pysymään ulkona, sitä vähemmän hoitoa hän tarvitsee. Mitä miellyttävämpi ympäröivä luonto, sitä toiveikkaampi hän on. Sisälle taloon suljettuna hän muuttuu hermostuneeksi ja synkäksi, vaikka se olisi sisustettu miten tyylikkäästi tahansa. Vie hänet luonnon kauneuden keskelle, sijoita hänet paikkaan, jossa hän voi nähdä kukkien kasvavan ja kuulla lintujen laulavan, niin hänen sydämensä puhkeaa lauluun yhdessä lintujen kanssa. Sekä ruumis että mieli saavat avun. Äly terävöityy, mielikuvitus elävöityy, ja mieli valmistuu arvostamaan Jumalan sanan kauneutta.SLS 214.1

Luonnosta löytyy aina jotakin, mikä kääntää sairaiden huomion pois heistä itsestään ja kohdistaa ajatukset Jumalaan. Hänen ihmeellisten tekojensa ympäröimänä heidän mielensä kohoaa näkyvistä asioista näkymättömiin. Luonnon kauneus saa heidät ajattelemaan taivaallista kotia, missä mikään ei pilaa kauneutta, mikään ei turmele eikä tuhoa, mikään ei aiheuta sairautta eikä kuolemaa.SLS 214.2

Lääkärien ja sairaanhoitajien tulisi ottaa luonnosta esimerkkinsä kertoessaan Jumalasta. Heidän tulisi suunnata potilaiden katseet häneen, jonka käsi on tehnyt mahtavat puut, ruohon ja kukat ja auttaa heitä näkemään jokaisessa silmussa ja kukassa ilmaus hänen rakkaudestaan lapsiaan kohtaan. Hän, joka huolehtii linnuista ja kukista, huolehtii myös olennoista, jotka on luotu hänen kuvakseen.SLS 214.3

Sairaille voidaan parhaiten kertoa uudesta elämästä Kristuksessa heidän ollessaan ulkona, Jumalan luomien asioiden keskellä, ja hengittäessään raitista, terveyttä antavaa ilmaa. Siellä heille voidaan lukea Jumalan sanaa. Siellä Kristuksen vanhurskauden valo pääsee loistamaan synnin pimentämiin sydämiin.SLS 214.4

Ruumiillista ja hengellistä parantumista tarvitsevat mie- het ja naiset on näin johdettava niiden yhteyteen, joiden sanat ja teot vetävät heitä Kristuksen luo. Heidät on tuotava suuren Lähetyslääkärin vaikutuspiiriin, hänen, joka voi parantaa sekä sielun että ruumiin. Heidän on kuultava kertomus Vapahtajan rakkaudesta ja anteeksiannosta, joka tarjotaan auliisti kaikille, jotka tulevat hänen luokseen tunnustaen syntinsä.SLS 214.5

Tällaisten vaikutusten alaisina tulevat monet kärsivät johdetuiksi elämän tielle. Taivaan enkelit toimivat yhteistyössä inhimillisten välikappaleiden kanssa tuoden rohkaisua, toivoa, iloa ja rauhaa sairaiden ja kärsivien sydämeen. Tällaisissa oloissa sairaat saavat kaksinkertaisen siunauksen ja monet paranevat. Horjuva askel saa takaisin jäntevyytensä. Silmä kirkastuu uudelleen. Toivottomissa herää toivo. Synkät kasvot saavat iloisen ilmeen. Valittavat äänensävyt vaihtuvat iloisiin, tyytyväisiin sävyihin.SLS 215.1

Ruumiillisen terveyden palautuessa miehet ja naiset voivat paremmin harjoittaa uskoa Kristukseen, mikä varmistaa sielun terveyden. Tietoisuus syntien anteeksiannosta tuo mukanaan sanoin kuvaamattoman rauhan, ilon ja tyyneyden. Kristityn hämärtynyt toivo kirkastuu. Sanat ilmaisevat uskon: “Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva.” “Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.” “Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin.” Ps. 46: 2; 23: 4; Jes. 40: 29.SLS 215.2