Toivoa ja rohkeutta

Emme voi tehdä mitään ilman rohkeutta ja kestävyyttä. Puhu toivon ja rohkaisun sanoja köyhille ja masentuneille. Osoita tarvittaessa kiinnostuksesi auttamalla heitä käytännön asioissa silloin, kun he joutuvat ahtaalle. Paremmassa asemassa olevien tulisi muistaa, että he itsekin yhä erehtyvät monissa asioissa ja että heistäkin tuntuu tuskalliselta, kun joku muistuttaa heitä heidän virheistään ja kertoo, minkälaisia heidän tulisi olla. Muista siksi, että ystävällisyys saa aikaan enemmän kuin arvostelu. Yrittäessäsi auttaa muita osoita, että toivot heidän saavuttavan korkeimman tason ja että olet valmis antamaan heille apua. Jos he epäonnistuvat joissakin asioissa, älä ole kärkäs tuomitsemaan heitä.SLS 155.3

Yksinkertaisuus, itsekieltämys ja taloudellisuus, joita köyhien välttämättä olisi opittava, tuntuvat heistä usein vaikeilta ja vastenmielisiltä. Maailman esimerkki ja henki kiihottaa ja ruokkii jatkuvasti ylpeyttä, komeilunhalua, nautinnonhalua, tuhlaavaisuutta ja laiskuutta. Nämä huonot ominaisuudet johtavat tuhannet köyhyyteen ja estävät heitä nousemasta alennustilastaan ja kurjuudestaan. Kristittyjen tulee rohkaista köyhiä vastustamaan näitä vaikutuksia.SLS 155.4

Jeesus tuli tähän maailmaan nöyryydessä. Hän oli alhaista syntyperää. Taivaan majesteetti, kunnian kuningas, koko enkelien sotajoukon komentaja nöyrtyi ottamaan ihmishahmon ja valitsi sitten köyhän ja vaatimattoman elämän. Hänellä oli samat lähtökohdat kuin kaikilla köyhillä. Raadanta, vastoinkäymiset ja puute olivat osa hänen päivittäistä elämäänsä. “Ketuilla on luolat”, hän sanoi, “ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi.” Luuk. 9: 58.SLS 156.1

Jeesus ei tavoitellut ihmisten ihailua eikä suosionosoituksia. Hän ei komentanut armeijaa. Hän ei hallinnut maallista valtakuntaa. Hän ei kosiskellut tämän maailman rikkaiden ja kunnioitettujen suosiota. Hän ei vaatinut paikkaa kansakunnan johtajien keskuudessa. Hän liikkui alhaisten parissa. Hän ei pannut painoa yhteiskunnan keinotekoisille rajoituksille. Syntymän, varallisuuden, lahjakkuuden, oppineisuuden ja korkean aseman tuomaan arvonantoon hän ei kiinnittänyt huomiota.SLS 156.2

Hän oli taivaan ruhtinas, mutta hän ei valinnut opetuslapsiaan oppineiden lakimiesten, hallitusmiesten, kirjanoppineiden tai fariseusten parista. Nämä hän sivuutti, koska he ylpeilivät oppineisuudestaan ja asemastaan sekä pitivät kiinni perinnäistavoistaan ja taikauskoisista käsityksistään. Hän, joka pystyi lukemaan jokaisen sydämen ajatukset, valitsi vaatimattomia kalastajia, jotka olivat halukkaita oppimaan. Hän söi publikaanien ja syntisten karissa sekä liikkui tavallisen kansan parissa, ei siksi, että olisi tullut rahvaanomaiseksi ja maailmalliseksi kuten he, vaan opettaakseen heille puheellaan ja esimerkillään oikeita periaatteita ja kohottaakseen heidät maailmallisuudestaan ja alennustilastaan.SLS 156.3

Jeesus yritti muuttaa ne väärät perusteet, joilla maailma arvosteli ihmisiä. Hän asettui köyhien pariin poistaakseen köyhyydestä sen häpeällisen leiman, jonka maailma oli siihen painanut. Ikuisiksi ajoiksi hän mitätöi siihen kohdistuvan pilkan julistamalla autuaiksi köyhät, Jumalan valtakunnan perilliset. Hän ohjaa meidät tielle, jota hän itse kulki, sanoen: “Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.” Luuk. 9: 23.SLS 157.1

Kristittyjen työntekijöiden on kohdattava ihmiset siellä, missä he ovat, ja kasvatettava heitä, ei ylpeyteen, vaan kehittämään luonnettaan. Opeta heille, miten Kristus työskenteli ja kielsi itsensä. Auta heitä oppimaan häneltä itsekieltämystä ja uhrautuvaisuutta. Opeta heitä varomaan itsekeskeistä mukautumista muotiin. Elämä on liian arvokas, liian täynnä arvokkaita, pyhiä velvollisuuksia, tuhlattavaksi itsekkäissä nautinnoissa.SLS 157.2