Luku 51—Laittomuuden salaisuus.

Saatanan tarkoituksena on aina ollut kääntää kansan mielet Jeesuksesta ihmisiin ja hävittää yksilöllisen vastuunalaisuuden. Saatana epäonnistui kiusatessaan Jumalan Poikaa, mutta lähestyessään langenneita ihmisiä hän onnistui paremmin. Kristinusko turmeltui. Paavit ja papit pyrkivät korkeaan asemaan ja opettivat kansaa etsimään synteinanteeksisaamista heiltä eikä suoraan Kristukselta.HK 238.1

Kansa eksytettiin täydellisesti. Heille opetettiin, että paavit ja papit olivat Kristuksen edustajia, vaikka nämä itse asiasssa olivatkin saatanan edustajia. Ja ne, jotka heitä kumarsivat, palvelivatkin saatanaa. Kansa pyysi raamattua, mutta papit pitivät vaarallisena, että he sitä itsenäisesti lukisivat, sillä he saattaisivat valistua ja paljastaa johtajiensa synnit. Kansan opetettiin ottamaan näiden pettäjien jokaisen sanan, ikäänkuin Jumalan suusta. He pitivät ihmismieliä vallassaan, mikä valta kuuluu yksinomaan Jumalalle. Jos joku uskalsi noudattaa omaa vakaumustaan, syttyi häntä vastaan sama viha, jolla saatana ja juutalaiset olivat Jeesusta vihanneet, ja vallassaolijat janosivat hänen vertansa.HK 238.2

Minulle näytettiin aika, jolloin saatana erikoisesti riemuitsi. Kristityitä tapettiin joukottain mitä julmimmalla tavalla, koska he tahtoivat säilyttää uskonsa puhtaana. Raamattua vihattiin, ja sitä koetettiin hävittää maan päältä. Kansaa kiellettiin kuoleman uhalla lukemasta sitä, ja kaikki raamatut, mitkä voitiin löytää, poltettiin. Mutta minä näin, että Jumala piti erikoista huolta sanastaan. Hän suojeli sitä. Toisin ajoin oli olemassa vain aniharvoja raamattuja, mutta Herra ei sallinut sanansa hukkua. Viimeisinä päivinä niitä karttuisi niin paljon, että jokainen perhe saattaisi omis- taa Jumalan sanan. Minä näin, että silloin kun oli vain harvoja raamattuja, ne olivat kallisarvoisia ja suureksi lohdutukseksi Jeesuksen vainotuille seuraajille. Jumalan sanaa täytyi lukea mitä salaisimmalla tavalla, ja ne, joilla oli tämä suuri etuus, tunsivat seurustelleensa Jumalan, hänen Poikansa Jeesuksen ja opetuslapsien kanssa. Mutta tämä siunattu etuus maksoi monelle heidän elämänsä. Jos heidät tavattiin lukemassa raamattua, joutuivat he pyövelin mestauspölkylle, polttoroviolle tai vankityrmään nälkään kuolemaan.HK 238.3

Saatana ei voinut estää pelastussuunnitelman toteutumista. Jeesus ristiinnaulittiin ja nousi ylös kolmantena päivänä. Mutta saatana sanoi enkeleilleen, että hän saattoi käyttää ristiinnaulitsemista ja ylösnousemista omaksi edukseen. Hän kyllä mielellään salli niiden, jotka tunnustivat uskoaan Jeesukseen, uskovan myös, että juutalaisten uhreja ja uhripalvelusta koskevat lait lakkasivat Kristuksen kuollessa, jos hän vain voi johtaa heidät pitemmälle, saaden heidät uskomaan, että myös kymmenien käskyjen laki lakkasi ristillä.HK 239.1

Minä näin, että monet mielellään antautuivat tähän saatanan juoneen. Koko taivas loukkaantui nähdessään Jumalan pyhän lain poljetuksi jalkojen alle. Jeesus ja koko taivaallinen joukko tunsi Jumalan lain luon-teen. He tiesivät, ettei hän muuttaisi eikä poistaisi sitä. Ihmisen toivoton tila syntiinlankeemuksen jälkeen aiheutti mitä syvintä surua taivaassa, saattaen Jeesuksen antautumaan kuolemaan Jumalan pyhän lain rikkojien edestä. Jos laki olisi voitu poistaa, olisi ihminen voinut pelastua ilman Jeesuksen kuolemaa. Hänen kuolemansa ei niinmuodoin kumonnut hänen Isänsä lakia, vaan päinvastoin teki sen suureksi ja kunnialliseksi, velvoittaen jokaista noudattamaan sen kaikkia pyhiä määräyksiä.HK 239.2

Jos seurakunta olisi pysynyt puhtaana ja lujana, ei saatana olisi voinut sitä vietellä eikä johtaa tallaamaan Jumalan lakia. Tämän röyhkeän suunnitelman kautta saatana hyökkää suorastaan Jumalan hallituksen perusaatteita vastaan taivaassa ja maan päällä. Kapinoimisensa tähden hänet karkoitettiin taivaasta. Pelastuakseen kapinansa jälkeen hän toivoi Jumalan muuttavan lakiaan, mutta hänelle sanottiin koko taivaallisen joukon edessä, että Jumalan laki oli muuttumaton. Saatana tietää, että jos hän vain saa toiset rikkomaan Jumalan lakia, on hän ne voittanut puolelleen, sillä jokaisen, joka tämän lain rikkoo, täytyy kuolla.HK 240.1

Saatana päätti mennä vieläkin pitemmälle. Hän sanoi enkeleilleen, että muutamat olisivat niin innokkaita Jumalan lain puolesta, ettei heitä saataisi tarttumaan tähän ansaan. Kymmenet käskyt olivat niin selvät, että moni uskoisi ja pitäisi niitä yhä edelleen sitovina, ja sentähden hänen tulee koettaa väärentää vain yhtä niistä. Sitten hän antoi edustajiensa toimeksi koettaa muuttaa neljännen käskyn eli sapattikäskyn, siis kymmenistä käskyistä sen ainoan käskyn, mikä tuo näkyville totisen Jumalan, taivaan ja maan Luojan. Saatana esitti heille Jeesuksen ihanan ylösnousemisen ja kertoi heille, että ylösnousemisensa kautta viikon ensimmäisenä päivänä hän muutti sapatin seitsemänneltä päivältä viikon ensimmäiselle päivälle.HK 240.2

Täten saatana käytti ylösnousemusta omien aikeittensa edistämiseksi. Hän sekä hänen enkelinsä iloitsivat, kun ne, jotka tunnustautuivat Kristuksen ystäviksi, omaksuivat niin kernaasti heidän valmistamansa erehdykset. Mitä toinen katseli uskonnollisella kammolla, sen toinen hyväksyi. Täten omaksuttiin ja innolla puollettiin kaikellaisia erehdyksiä. Väärät opit ja perinnäissäännöt, joita on opetettu Jumalan käskyinä, kätkivät Jumalan tahdon, minkä hän on niin selvästi ilmoitta- nut sanassaan. Vaikka tämän petoksen harjoittamista sallitaan Jeesuksen toiseen tulemiseen asti, niin ei koko tänä vääryyksien ja erehdyksien aikana Jumala ole ollut ilman todistajia. Vieläpä seurakunnan hengellisen pimeyden ja vainonkin ajalla on aina ollut niitä, jotka ovat pysyneet uskollisina ja totisina pitäen kaikki Jumalan käskyt.HK 240.3

Minä näin että enkelit olivat täynnä ihmettelyä katsellessaan kunnian Kuninkaan kärsimyksiä ja kuolemaa. Mutta he eivät ollenkaan ihmetelleet sitä, että elämän ja kunnian Herra, joka täytti taivaan ilolla ja loistolla, katkaisisi kuoleman siteet ja astuisi voitonsankarina vankihuoneestaan. Jos siis jompaakumpaa näistä tapahtumista tulisi muistaa lepopäivänvieton kautta, niin se tapahtuma olisi ristiinnaulitseminen. Mutta minä näin, ettei kumpaakaan näistä tapahtu¬mista oltu määrätty muuttamaan tai kumoamaan Jumalan lakia; päinvastoin ne mitä voimakkaimmin to¬distavat sen muuttumattomuuden puolesta.HK 241.1

Näillä molemmilla tapahtumilla on omat muistomerkkinsä. Nauttiessamme Herran ehtoollista, murrettua leipää ja viinipuun hedelmää, me julistamme Herran kuolemaa, kunnes hän tulee. Täten meitä elävästi muistutetaan hänen kärsimyksistään ja kuolemastaan. Kristuksen ylösnousemisen muistoa vietämme, silloinkuin meidät haudataan hänen kanssaan kasteen kautta ja herätetään vesihaudasta, niinkuin hänetkin herätettiin kuolleista, elääksemme uudessa elämässä.HK 241.2

Minulle näytettiin, että Jumalan laki pysyy iäti vahvana ja vallitsee uudessa maassakin aina iankaikkisuuteen asti. Luomisessa, silloinkuin maan perustukset laskettiin, katselivat Jumalan pojat ihmetellen Luo-jansa töitä, ja kaikki taivaan joukot riemuiten iloitsivat. Juuri silloin sapatinkin perustus laskettiin. Kuuden luomispäivän päätyttyä Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa, jotka hän tehnyt oli. Ja hän siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, sillä hän lepäsi sinä päivänä kaikista teoistansa. Sapatti asetettiin Eedenissä ennen lankeemusta, ja sitä noudattivat Aadam ja Eeva ja koko taivaallinen joukko. Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä, siunasi ja py¬hitti sen. Minä näin, ettei sapattia tultaisi milloinkaan poistamaan, vaan että lunastetut pyhät ja kaikki taivaan enkelit pyhittävät sen suuren Luojansa kunniaksi kautta kaiken iäisyyden.HK 241.3

* * * * *