Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Hengellisiä Kokemuksia - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Luku 40—Kristuksen kavaltaminen.

    Minut vietiin aikaan, jolloin Jeesus söi pääsiäisillallista opetuslastensa kanssa. Saatana oli pettänyt Juudaksen ja saattanut hänet pitämään itseään yhtenä Kristuksen todellisista opetuslapsista, mutta hänen sy¬dämensä oli aina ollut lihallinen. Hän oli nähnyt Jeesuksen voimateot, oli ollut hänen kanssaan koko hänen toimintansa ajan ja oli valtavien, epäämättömien todistusten nojalla myöntänyt, että hän oli Messias. Mutta Juudas oli saita ja ahne. Hän rakasti rahaa. Hän valitti vihaisena, kun kallis voide vuodatettiin Jeesuksen päälle. Maria rakasti Herraansa. Herra oli antanut hänelle anteeksi hänen monilukuiset syntinsä, oli herättänyt kuolleista hänen veljensä, jota hän paljon rakasti, ja hänestä tuntui, ettei mikään olisi liian kallista Jeesukselle annettavaksi. Mitä kallisarvoisempi voide oli, sitä paremmin taisi hän ilmaista kiitollisuutensa Vapahtajaa kohtaan uhraamalla voiteen hänelle. Salatakseen ahneuttaan Juudas esitti, että voide olisi voitu myydä ja siitä saadut rahat antaa köyhille. Mutta tämän hän sanoi, ei senvuoksi, että hän piti huolta köyhistä, vaan sentähden, että hän oli itsekäs ja käytti usein omiin tarkoituksiinsa sen, mikä oli uskottu hänen haltuunsa köyhille annnettavaksi. Juudas ei ollut välittänyt Jeesuksen hyvinvoinnista, eipä edes hänen tosi tarpeistaan, ja ahneuttaan salatakseen hän usein viittasi köyhiin. Tämä Marian suorittama jalomielinen teko oli mitä purevin moite hänen ahneelle luonteelleen. Tie oli valmis saatanan kiusaukselle, mikä saikin suosiollisen vastaanoton Juudaksen sydämessä.HK 186.1

    Juutalaiset papit ja hallitusmiehet vihasivat Jeesusta, mutta kansajoukot tunkivat hänen ympärilleen kuunnellakseen hänen viisaita sanojaan ja nähdäkseen hänen voimatekojaan. Syvän liikutuksen ja mielen- kiinnon valtaamana kansa kiihkeästi seurasi Jeesusta kuullakseen tämän ihmeellisen opettajan opetuksia. Monet hallitusmiehistäkin uskoivat häneen, mutta he eivät rohjenneet tunnustaa uskoaan, jotteivät tulisi suljetuiksi pois synagoogasta. Papit ja vanhimmat päättivät, että jotakin oli tehtävä, jotta kansan huomio saataisiin käännetyksi pois Jeesuksesta. He pelkäsivät, että kaikki ihmiset uskoisivat häneen. Omasta valta-asemastaan he eivät saattaneet olla varmoja. Heidän oli joko menetettävä asemansa tai surmattava Jeesus. Ja senkin jälkeen, kun olisivat surmanneet Jeesuksen, olisi vielä eläviä muistomerkkejä hänen voimastaan. Jeesus oli herättänyt Lasaruksen kuolleista, ja he pelkäsivät, että jos he tappaisivat Jeesuksen, todistaisi Lasarus hänen väkevästä voimastaan. Kansaa virtaili katsomaan häntä, joka oli herätetty kuolleista, ja senvuoksi johtomiehet päättivät surmata myöskin Lasaruksen saadakseen täten kiihoituksen raukeamaan. Sen tehtyään he käännyttäisivät kansan perinnäissääntöihin ja ihmisten oppeihin, maksamaan kymmennykset mintuista ja tilleistä, ja siten heillä jälleen olisi vaikutusvalta kansaan. He sopivat keskenään, että ottaisivat Jeesuksen kiinni, silloin kun tapaisivat hänet yksinään, sillä jos he yrittäisivät käydä häneen käsiksi kansajoukossa, jossa kaikkien mielet olivat Jeesukseen kiintyneet, saatettaisiin heidät kivittää.HK 186.2

    Juudas tiesi, miten hartaasti he halusivat saada Jeesuksen haltuunsa, ja hän tarjoutui pettämään hänet ja tuomaan hänet ylipapeille ja vanhimmille muutamista hopearahoista. Rakkaus rahaan saattoi hänet tekemään päätöksen, että hän kavaltaisi Herransa hänen katkerimpien vihollistensa käsiin. Saatana vaikutti suoranaisesti Juudaksen kautta. Liikuttavimman viimeisen ehtoollisen kestäessäkin tuo petturi suunnitteli Mestarinsa kavaltamista. Murheellisin mielin Jeesus sanoi opetuslapsilleen, että he kaikki sinä yönä loukkaantuisivat häneen. Mutta Pietari vakuutti tulisesti, että vaikka kaikki muut loukkaantuisivat häneen, niin ei hän kuitenkaan loukkaantuisi. Jeesus sanoi Pietarilla: »Saatana on pyytänyt saada teitä valtaansa seuloakseen teitä niinkuin nisuja, mutta minä olen rukoillut sinun edestäsi, jottei uskosi raukeaisi tyhjään. Ja kun sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäsi.»HK 187.1

    Minä katselin Jeesusta opetuslapsineen puutarhassa. Syvällä surulla hän käski heidän valvoa ja rukoilla, jotteivät joutuisi kiusaukseen. Hän tiesi, että heidän uskoaan koeteltaisiin, että he pettyisivät toiveissaan sekä että he tarvitsisivat kaiken sen voiman, minkä saattoivat saada uutteran valvomisen ja palavan rukouksen kautta. Kovasti huutaen ja itkien Jeesus rukoili: »Isäni, jos on mahdollista, niin menköön minulta pois tämä kalkki, kuitenkaan ei niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin sinä.» Jumalan Poika rukoili kauheassa tuskassa. Suuria veripisaroita kokoontui hänen kasvoilleen pudoten maahan. Enkelit liitelivät sen paikan yläpuolella katsellen mitä tapahtui, mutta ainoastaan yksi sai määräyksen tulla vahvistamaan Jumalan Poikaa hänen tuskallisessa kamppailussaan. Taivaassa ei ollut iloa. Enkelit heittivät kruununsa ja harppunsa luotaan ja katselivat hiljaisina ja hartaalla mielenkiinnolla Jeesusta. He halusivat piirittää Jumalan Pojan, mutta käskyvallan saaneet enkelit eivät sitä sallineet, jotteivat he nähdessään Jeesuksen kavaltamisen ryhtyisi pelastamaan häntä. Suunnitelma oli laadittu, ja sen täytyi toteutua.HK 188.1

    Rukoiltuaan Jeesus tuli opetuslastensa luo, mutta he nukkuivat. Tuona kaameana hetkenä eivät edes hänen opetuslapsensakaan osoittaneet hänelle myötätuntoa eivätkä rukoilleet hänen puolestaan. Pietarikin, joka vähän aikaa sitten oli niin innokas, oli vaipunut raskaaseen uneen. Muistuttaen Pietaria hänen varmasta lausunnostaan Jeesus sanoi hänelle: »Etkö jaksanut yhtä hetkeä valvoa minun kanssani?» Kolme kertaa Jumalan Poika rukoili suuressa tuskassa. Sitten ilmestyi Juudas asestetun joukkonsa kera. Hän lähestyi Mestariansa tapansa mukaan tervehtiäksensä häntä. Tuo joukko saarsi Jeesuksen, mutta hän ilmaisi jumalallisen voimansa sanoessaan: »Ketä te etsitte?» »Minä se olen.» He astuivat taaksepäin ja kaatuivat maahan. Jeesus teki tämän kysymyksen, jotta he saisivat nähdä hänen voimansa ja saisivat todistuksen siitä, että hän voisi pelastaa itsensä heidän käsistään, jos hän niin tahtoisiHK 188.2

    Opetuslasten toivo elpyi nähdessään kansajoukon sauvoineen ja miekkoineen niin äkisti kaatuvan maahan. Kun he nousivat ja jälleen piirittivät Jumalan Pojan, veti Pietari miekkansa ja iski ylimmäisen papin palvelijaa ja löi häneltä korvan poikki. Jeesus käski hänen pistämään miekkansa takaisin tuppeen sanoen: »Luuletko, etten voisi pyytää Isältäni, ja hän lähettäisi nyt minulle enemmän kuin kaksitoista le¬gioonaa enkeleitä?» Minä näin toivon kirkastavan enkelien kasvot, kun nämä sanat olivat lausutut. He halusivat silloin siinä paikassa ympäröidä Päämiehensä ja Johtajansa ja hajoittaa vihastuneen rosvojoukon. Mutta jälleen suru kuvastui heidän kasvoillaan, kun Jeesus lisäsi: »Kuinka sitten kävisivät toteen kirjoitukset, jotka sanovat, että näin pitää tapahtuman?» Opetuslastenkin sydämet joutuivat epätoivoon ja katkeran pettymyksen valtaan, kun Jeesus antautui vihollisilleen sallien heidän viedä hänet mukanaan.HK 189.1

    Opetuslapset pelkäsivät omaa henkeänsä, ja he kaikki jättivät Jeesuksen ja pakenivat. Jeesus jätettiin yksin murhaajajoukon käsiin. Oi, kuinka saatana silloin riemuitsi! Ja kuinka Jumalan enkelit silloin surivatkaan!HK 189.2

    Monta pyhää enkelijoukkuetta, joissa jokaisessa oli joku mahtava enkeli johtajana, lähettiin todistamaan tätä näkyä. Heidän tuli kirjoittaa muistiin jokainen häväistys ja julmuus, mikä kohdistui Jumalan Poikaan ja merkitä kirjaan kaikki tuska, jota Jeesus saisi kärsiä, sillä juuri ne, jotka ottivat osaa tähän hirveään näytelmään, saavat nähdä sen vielä elävänä edessään.HK 190.1

    * * * * *

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents