Luku 55—William Miller.
Jumala lähetti enkelinsä vaikuttamaan erään maanviljelijän sydämeen, maanviljelijän, joka ei ollut uskonut raamattua, saaden hänet tutkimaan ennustuksia. Jumalan enkelit kävivät useasti tämän valitun miehen luona ohjaamassa hänen ymmärrystään ja selvittämässä hänelle ennustuksia, jotka olivat aina olleet himmeitä Jumalan kansalle. Hänelle annettiin totuuden ketjun alkupää, ja hänet johdettiin tutkimaan sitä edelleen rengas renkaalta, kunnes hän katseli Jumalan sanaa ihmetellen ja ihastuksella. Hän huomasi, että raamattu oli ikäänkuin ehjä ja täydellinen totuuden ketju. Se sana, jota hän oli pitänyt innoittamattomana, avautui hänen kat- seilleen kaikessa kauneudessaan ja ihanuudessaan. Hän huomasi toisen raamatunkohdan selittävän toista kohtaa, ja jos hän ei voinut ymmärtää jotakin paikkaa sanassa, löysi hän toisessa paikassa selityksen siihen. Hän käsitteli Jumalan sanaa iloiten ja syvimmällä kunnioituksella ja pelolla.HK 254.2
Seuratessan ennustuksia hän huomasi, että maan asukkaat elivät tämän maailman historian lopputapauksissa, tietämättä sitä kuitenkaan. Katsellessaan seurakuntia hän huomasi niiden olevan rappiotilassa. He olivat irroittaneet halunsa ja harastuksensa Jeesuksesta ja kiinnittäneet ne maailmaan. He tavoittelivat maailman kunniaa sen kunnian sijasta, mikä tulee ylhäältä, ja pyrkivät rikastumaan maailman tavarassa, sensijaan että olisivat koonneet aarteita taivaaseen. Hän näki ulkokullaisuutta, pimeyttä ja kuolemaa kaikkialla. Hänen henkensä tuli levottomaksi. Jumala kehoitti häntä luopumaan maatilastaan, kuten hän kehoitti Elisaakin jättämään härkänsä ja peltonsa ja seuraamaan Elijaa. Vavistuksella William Miller alkoi selittää Jumalan valtakunnan salaisuuksia kansalle kuljettaen kuulijansa mukanaan ennustuksissa aina Kristuksen toiseen tulemiseen asti. Sitä tehdessään hän sai joka kerta uutta voimaa. Niinkuin Johannes Kastaja ilmoitti Jeesuksen ensimmäistä tulemusta ja valmisti tietä hänen tulolleen, samoin William Miller ja ne, jotka häneen liittyivät, julistivat Jumalan Pojan toista tulemista.HK 255.1
Minut vietiin takaisin opetuslasten aikaan, ja minulle näytettiin, että Jumala oli antanut rakastetulle Johannekselle erikoisen tehtävän suoritettavaksi. Saatana päätti estää tämän työn, ja pani palvelijansa hu-kuttamaan Johanneksen. Mutta Jumala lähetti enkelinsä häntä ihmeellisesti suojelemaan. Kaikki, jotka näkivät sen suuren voiman, minkä Jumala ilmaisi Jo- hanneksen vapahtamisessa, ihmettelivät sitä suuresti, ja monet tulivat vakuutetuiksi siitä, että Jumala oli hänen kanssaan sekä siitä, että hänen todistuksensa Jeesuksesta oli tosi. Ne, jotka koettivat tuhota häntä, eivät uskaltaneet enää käydä häneen käsiksi tappaakseen häntä, ja niin hän jatkuvasti sai kärsiä Jeesuksen tähden. Hänen vihollisensa syyttivät häntä väärin ja pian hänet karkoitettiin yksinäiselle saarelle, missä Herra lähetti enkelinsä ilmoittamaan hänelle, mitä maan päällä oli tapahtuva, sekä seurakunnan tilan aina loppuun asti — sen taantumuksen ja aseman, missä sen tulisi olla, voidakseen olla Jumalalle otollinen ja saadak-seen viimein voiton.HK 255.2
Taivaasta tuli Johanneksen luo majesteetillisen näköinen enkeli, jonka kasvoista säteili Jumalan ääretön kirkkaus. Hän ilmaisi Johannekselle tapahtumia, joilla oli syvä ja valtava merkitys Jumalan seurakunnan historiassa, sekä toi hänen eteensä vaaralliset taistelut, joita Kristuksen seuraajien tuli kestää. Johannes näki heidän vaeltavan tulisten koetusten kautta, joissa heidät puhdistettiin ja koeteltiin, ja lopuksi hän näki heidät voitokkaina voittajina, jotka kunnialla pelastettiin Jumalan valtakuntaan. Enkelin kasvot rupesivat ilosta säteilemään käyden hehkuvan loistaviksi, silloinkuin hän näytti Johannekselle Jumalan seurakunnan lopullisen riemuvoiton. Kun apostoli katseli seurakunnan lopullista pelastusta, niin tuo ääretön kirkkaus valtasi hänet, ja suurella kunnioituksella ja pelolla hän heittäysi maahan enkelin jalkain juureen kumartaakseen häntä. Taivaallinen lähettiläs nosti hänet heti ylös ja nuhdellen lempeästi sanoi hänelle: »Varo ettet sitä tee; minä olen sinun ja sinun veljiesi palveluskumppani, niiden, joilla on Jeesuksen todistus; kumarra Jumalaa. Sillä Jeesuksen todistus on profetioimisen henki.» Senjälkeen enkeli näytti Johannekselle taivaallisen kaupun- gin koko sen loistossa ja häikäisevässä kirkkaudessa. Näkemästään hurmaantuneena ja haltioituneena, unohtaen enkelin aikaisemmin antaman muistutuksen hän jälleen heittäytyi maahan palvoakseen häntä hänen jalkojensa juuressa. Taas hän sai saman lempeän nuhteen: »Varo, ettet sitä tee; sinun palveluskumppanisi minä olen ja veljiesi, profeettain, ja niiden, jotka ottavat tämän kirjan sanoista vaarin; kumarra Jumalaa.»HK 256.1
Saarnaajat ja kansa ovat pitäneet Ilmestyskirjaa salaperäisenä ja vähemmän tärkeänä kuin muita pyhän raamatun osia. Mutta minä näin, että tämä kirja on todellakin ilmestys, joka on annettu erikoiseksi avuksi niille, jotka elävät viimeisinä päivinä. Se ohjaa heitä saamaan selville todellisen tilansa ja velvollisuutensa. Jumala suuntasi William Miller’in mielen ennustuksiin antaen hänelle suurta valoa Ilmestyskirjaan nähden.HK 257.1
Jos Daanielin näkyjä olisi ymmärretty, niin kansa olisi paremmin ymmärtänyt Johanneksenkin näkyjä. Mutta oikeaan aikaan Jumala vaikutti valitussa palvelijassaan, joka selvästi ja Pyhän Hengen voimalla selitti ennustuksia osoittaen, että Daanielin ja Johanneksen näkyjen sekä muiden raamatunosien välillä vallitsi täydellinen sopusointu. Hän myös teroitti ihmisille sanan pyhiä ja peloittavia varoituksia kehoittaen heitä valmistumaan Ihmisen Pojan tulolle.HK 257.2
Syvä ja juhlallinen vakuutus valtasi niiden mielet, jotka häntä kuulivat, ja saarnaajat ja kansa, syntiset ja uskottomat kääntyivät Herran tykö ja etsivät valmistusta voidakseen kestää tuomiolla.HK 257.3
Jumalan enkelit seurasivat William Miller’iä hänen työssään. Hän oli luja ja lannistumaton ja julisti pelkäämättä sanomaa, joka oli hänelle uskottu. Jumalattomuudessa uinuva maailma ja kylmä, maailmallinen kirkko olivat kylliksi panemaan hänen kaikki voimansa liikkeelle ja antamaan hänelle halua mielellään kestämään vaivaa, kieltäymystä ja kärsimyksiä. Vaikkakin nimikristityt ja maailma häntä vastustivat ja saatana enkeleineen pöyhkeillen ahdisteli häntä, ei hän sittenkään lakannut saarnaamasta iankaikkista evankeliumia väkijoukoille, minne ikinä hänet kutsuttiin. Kaukana ja lähellä hän antoi kaikua huudon: »Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut.»HK 257.4
* * * * *