Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Hengellisiä Kokemuksia - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Luku 61—Kolmannen enkelin sanoma.

    Kun Jeesuksen palvelus pyhässä oli päättynyt ja kun hän oli siirtynyt kaikkein pyhimpään seisoen arkin edessä, jossa Jumalan laki oli, lähetti hän erään toisen väkevän enkelin kolmannen sanoman keralla maail-maan. Enkelin käteen annettiin pergamentti, ja laskeutuessaan maan päälle voimassa ja majesteettiudessa hän julisti peloittavaa varoitusta sekä hirmuisinta uh- kausta, mitä koskaan ennen on ihmisille julistettu. Tämän sanoman tarkoituksena oli saattaa Jumalan lapset varuilleen, heille kun näytettiin koetuksen ja tuskan hetkeä, mikä oli heidän edessänsä. Enkeli sanoi: »He joutuvat ankaraan taisteluun pedon ja sen kuvan kanssa. Heidän ainoa iankaikkisen elämän toivonsa on siinä, että pysyvät lujina. Vaikkapa heidän elämänsä olisi kyseessä, tulee heidän pitää kiinni totuudesta.» Kolmas enkeli lopettaa sanomansa seuraavanlaisesti: »Tässä on pyhien kärsivällisyys; tässä ovat ne, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon.» (Engl. käänn.) Toistaessaan näitä sanoja hän osoitti taivaallista pyhäkköä. Kaikkien tämän sanoman vastaanottaneitten mielet ovat suunnatut kaikkein pyhimpään, missä Jeesus seisoo arkin edessä suorittaen välittäjätoimensa päättävää työtä kaikkien niiden hyväksi, joille vielä armoa tarjotaan ja jotka ovat tietämättömyydessä Jumalan lakia rikkoneet. Tämä sovitus tehdään niin hyvin kuolleiden vanhurskasten kuin elossa olevienkin vanhurskasten edestä. Se käsittä kaikki, jotka ovat kuolleet uskossa ja Kristukseen turvaten, vaikkapa ovatkin tietämättään rikkoneet käskyt, koska heillä ei ollut valoa Jumalan laista.HK 281.2

    Sen jälkeen kun Jeesus oli avannut oven kaikkein pyhimpään saatiin valoa sapattikysymykseen, ja Jumalan kansa pantiin koetukselle, samoinkuin Israelin lapset muinoin, jotta kävisi ilmi, pitääkö se Jumalan lain vai ei. Minä näin kolmannen enkelin viittovan ylöspäin osoittaen niille, jotka olivat pettymyksen kokeneet, tietä taivaallisen pyhäkön pyhimpään. Uskon kautta käydessään kaikkein pyhimpään, he löytävät siellä Jeesuksen, ja silloin heidän ilonsa ja toivonsa alkaa uudelleen elpyä. Minä näin heidän katsovan taaksensa ja muistelevan mennyttä aikaa ja kokemuksiaan siitä asti, kun Jeesuksen toista tulemista alettiin julistaa aina siihen asti, kun profeetallinen aika meni ohi vuonna 1844. He näkevät syyn pettymykseensä, ja ilo ja varmuus elähyttää heitä jälleen. Kolmas enkeli on valaissut menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta, ja he tietävät, että Jumala todellakin on kuljettanut heitä ihmeellisen kaitselmuksensa kautta.HK 282.1

    Minulle esitettiin, että jäljellejääneet seurasivat Jeesusta kaikkein pyhimpään nähden siellä arkin ja armoistuimen, joiden ihanuus hurmasi heidät. Sitten Jeesus kohotti arkin kantta ja katso! siellä olivat kivitaulut, joille kymmenen käskyä oli kirjoitettu. He lukevat noita eläviä sanoja, mutta astuvat vavisten taaksepäin nähdessään, miten neljättä käskyä kymmenen pyhän käskyn joukossa valaisee kirkkaampi valo kuin yhdeksää muuta käskyä. Sitä ympäröi kirkas sädekehä joka puolelta. He eivät löydä mitään, mikä heille ilmoittaisi, että sapatti on poistettu tai muutettu viikon ensimmäiselle päivälle. Sapattikäsky on aivan sama, jonka Jumala omalla äänellään julisti vuorella juhlallisen ja pelättävän loiston vallitessa, salamoiden leimahdellessa ja ukkosen jyristessä. Se kuuluu aivan samoin kuin se kuului silloin, kun Jumala sen omalla sormellaan kirjoitti kivisiin tauluihin: »Kuusi päivää tulee sinun työtä tehdä ja toimittaa kaikki askareesi; mutta seitsemäntenä päivänä on Herran, sinun Jumalasi sapatti.» He hämmästyvät nähdessään miten tarkkaa huolta kymmenistä käskyistä on pidetty. He näkevät niiden olevan lähellä Jehovaa, hänen pyhyytensä varjostamina ja suojaamina. He näkevät tallanneensa lain neljättä käskyä ja pyhittäneensä pakanoilta ja Paavilaisilta perittyä päivää Jehovan pyhittämän päivän asemesta. He nöyrtyvät Jumalan edessä surren entisiä rikkomuksiansa.HK 283.1

    Minä näin suitsutuksen suitsutusastiassa savuavan, kun Jeesus esitti heidän tunnustuksensa ja rukouk- sensa Isälleen. Savun noustessa kirkas valo laskeusi Jeesuksen ja armoistuimen päälle, ja nuo hartaat ja rukoilevat sielut, jotka olivat huolissaan, koska olivat havainneet olevansa Jumalan lain rikkojia, saivat siunauksen, ja toivo ja ilo kirkasti heidän kasvojaan. He yhtyivät kolmannen enkelin työhön, ja koroittaen äänensä he julistivat vakavaa varoitusta. Ensialussa vain harvat vastaanottivat sen, mutta nuo uskolliset jatkoivat kuitenkin innolla sanoman julistamista. Sit¬ten minä näin monen ottavan vastaan kolmannen enkelin sanoman yhdistäen äänensä niihin, jotka ensiksi varoitusta ilmoittivat, ja he antoivat Jumalalle kunnian viettämällä hänen pyhittämäänsä lepopäivää.HK 283.2

    Monilla niistä, jotka omaksuivat kolmannen enkelin sanoman, ei ollut kokemusta kahdessa edellisessä sanomassa. Saatana ymmärsi tämän ja kiinnitti heihin karsaan katseensa aikoen kukistaa heidät; mutta kolmas enkeli osoitti heille kaikkein pyhintä ja ne, joilla oli kokemusta edellisissä sanomissa, neuvoivat heille tietä taivaalliseen pyhäkköön. Monet näkivät näissä enkelien sanomissa täydellisen sopusoinnun ja ottivat ne järjestyksessä vastaan iloiten niistä sekä seurasivat Jeesusta uskon kautta taivaalliseen pyhäkköön. Nämä sanomat esitettiin minulle ikäänkuin Jumalan kansan ankkurina. Ne, jotka ymmärtävät ja vastaanottavat sanomat, varjeltuvat, niin etteivät saatanan lukuisat viettelykset voi viedä heitä mukanaan.HK 284.1

    Suuren pettymyksen jälkeen vuonna 1844 saatana ja hänen enkelinsä toimivat ahkeruudella asettaakseen ansoja tuon yhtyneen joukon uskon horjuttamiseksi. Hän vaikutti niiden ihmisten mieliin, jotka olivat olleet sanomissa mukana ja jotka näyttivät nöyriltä. Muutamien mielestä ensimmäistä ja toista sanomaa julistettaisiin vasta tulevaisuudessa, toiset taas selittivät, että niitä oli julistettu jo kaukana menneisyydessä. Nämä toisistaan eriävät mielipiteet vaikuttivat kokemattomiin järkyttäen heidän uskoaan. Jotkut tutkivat raamattua pystyttääksensä oman, seurakunnasta riip¬pumattoman mielipiteen. Saatana riemuitsi tästä kaikesta, sillä hän tiesi voivansa vaikuttaa niihin, jotka irtaantuivat ankkurista, erilaatuisten vääryyksien kautta ja keikutella heitä moninaisissa opintuulissa. Monet, jotka olivat johtaneet ensimmäisen ja toisen sanoman työtä, kielsivat nyt sanomat, ja seurakunnassa vallitsi erimielisyys, epäsopu ja epäjärjestys.HK 284.2

    Huomioni kiinnitettiin William Milleriin. Hän näytti kiusaantuneelta ja tunsi huolta ja tuskaa oman kansansa tähden. Ne, jotka olivat olleet yksimielisiä ja rakastaneet toisiaan vuonna 1844, alkoivat kadottaa rak-kautensa ja vastustivat toisiaan vaipuen kylmään, välinpitämättömään tilaan. Tätä katsellessaan murhe kulutti hänen voimansa. Näin johtavien henkilöiden pitävän häntä silmällä peläten, että hänkin vastaanottaisi kolmannen enkelin sanoman ja Jumalan käskyt. Ja kallistuessaan taivaallista valoa kohti nämä miehet laativat jonkin suunnitelman kääntääkseen hänen mielensä siitä pois. Inhimillisiä keinoja käyttäen häntä koetettiin pidättää pimeydessä ja hänen vaikutustaan koetettiin säilyttää niiden keskuudessa, jotka vastustivat totuutta. Vihdoin William Miller koroitti äänensä taivaan valoa vastaan. Hän erehtyi kieltäytyessään vastaanottamasta sanomaa, mikä olisi täydelleen selittänyt hänen pettymyksensä syyn luoden valoa ja kirkkautta entisyyteen. Sanoma olisi elvyttänyt hänen uupuneet voimansa, tehnyt hänen toivonsa valoisaksi ja johtanut häntä kunnioittamaan Jumalaa. Hän nojautui inhimilliseen viisauteen jumalallisen viisauden sijasta. Mutta koska vaikea työ Mestarinsa palveluksessa oli murtanut hänen voimansa ja koska hän oli jo iäkäs, ei hän ollut siinä määrin vastuunalainen kuin ne, jotka estivät häntä vastaanottamasta totuutta. He ovat vastuunalaisia; heidän päällään synti lepää.HK 285.1

    Jos William Miller olisi nähnyt kolmannen sanoman kirkkauden, olisivat monet asiat, mitkä hänestä tuntuivat epäselviltä ja arvoituksellisilta, saaneet selityksensä. Mutta hänen veljensä teeskennellen osoittivat niin suurta rakkautta ja mielenkiintoa häntä kohtaan, ettei hän katsonut voivansa eroittautua heistä. Toisaalta hänen sydämensä kallistui totuuteen, toisaalta hän taas katsoi veljiinsä, jotka vastustivat totuutta. Saattaisiko hän irtaantua niistä, jotka olivat seisoneet hänen rinnallansa julistaen sanomaa Jeesuksen tulemisesta? Hän ajatteli, etteivät he suinkaan johtaisi häntä harhapoluille.HK 286.1

    Jumala salli hänen joutua saatanan ja kuoleman vallan alle, kätkien hänet hautaan niiltä, jotka herkeämättä koettivat houkutella häntä pois totuudesta. Mooses erehtyi, kun hän oli saapumaisillaan luvattuun maahan. Samaten William Miller’kin, juuri kuin hän oli pian pääsemäisillään taivaalliseen Kaanaaseen, erehtyi salliessaan vaikutuksensa kääntyä totuutta vastaan. Toiset häntä siihen johtivat; ja heidän täytyy siitä vastatakin. Mutta enkelit vartioitsevat Jumalan palvelijan kallista tomua, ja hän on tuleva esiin viimeisen pasuunan soidessa.HK 286.2

    * * * * *

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents