Luku 73—Toinen ylösnousemus.

Sitten Jeesus ja koko pyhien enkelien seurue sekä kaikki lunastetut pyhät jättivät kaupungin. Enkelit asettuivat päämiehensä ympärille ja saattoivat häntä hänen matkallaan; samoin lunastettujen pyhien saattojoukko seurasi häntä. Hirvittävässä ja pelättävässä majesteettiudessaan Jeesus kutsui esille jumalattomat kuolleet, ja nämä nousivat ylös samoilla heikoilla ja sairaalloisilla ruumiilla, jotka heillä oli hautaan mennessään. Mikä näytös! Mikä näky! Ensimmäisessä ylös-nousemuksessa tulivat kaikki esille kuolemattomassa kukoistuksessaan; mutta toisessa ylösnousemuksessa kaikissa nähdään kirouksen merkit. Maan kuninkaat ja ylhäiset, mitättömät ja alhaiset, oppineet ja oppimattomat nousevat kaikki yhdessä. Kaikki näkevät Ih¬misen Pojan; ja juuri ne miehet, jotka solvasivat ja pilkkasivat häntä, jotka panivat orjantappuraisen seppeleen hänen pyhälle otsalleen ja löivät häntä ruovolla, saavat nähdä hänet kuninkaallisessa majesteettiudessa. Ne, jotka sylkivät häntä hänen koetuksensa hetkellä, tahtovat nyt paeta hänen läpitunkevaa katsettaan ja hänen kasvojensa kirkkautta. Ne, jotka is- kivät naulat hänen käsiensä ja jalkojensa lävitse, näkevät nyt ristiinnaulitsemisen merkit. Ne, jotka puhkaisivat keihäällä hänen kylkensä, katselevat julmien tekojensa jälkiä hänen ruumiissaan. Ja he tietävät, että hän on juuri se sama, jonka he ristiinnaulitsivat ja jota he pilkkasivat hänen tuskallisen kuolemankamppailunsa hetkellä. Ja silloin he alkavat ääneensä itkeä ja valittaa kauheassa tuskassa ja pakenevat kätkeytyäksensä kuningasten Kuninkaan ja herrain Herran kasvoilta.HK 323.1

Kaikki koettavat kätkeytyä kallionrotkoihin, suojellakseen itseänsä kerran halveksimansa Vapahtajan valtavalta kirkkaudelta. Hänen majesteettiutensa ja suuren kirkkautensa valtaamana ja vaivaamana he yht'aikaa koroittavat äänensä ja huudahtavat hirmuisella selvyydellä: »Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen!»HK 324.1

Sitten Jeesus ja pyhät enkelit, kaikkien pyhien seuraaamina, menevät jälleen kaupunkiin, ja tuomittu¬jen jumalattomien katkerat valitukset ja vaikerrukset täyttävät ilman. Minä näin että silloin saatana taas aloitti työnsä. Hän kulki alamaistensa keskuudessa ja teki heikot ja voimattomat väkeviksi sekä kertoi heille, että hän sekä hänen enkelinsä olivat voimallisia. Hän viittasi lukemattomiin miljooniin, jotka olivat herätetyt. Niiden joukossa oli mahtavia sotasankareita ja kuninkaita, jotka olivat olleet hyvin taitavia ja eteviä sodissa ja jotka olivat valloittaneet valtakuntia. Siellä oli väkeviä jättiläisiä ja urhoolllisia miehiä, jotka eivät olleet milloinkaan hävinneet tappelussa. Siellä oli ylpeä, kunnianhimoinen Napoleon, jonka lähestyminen oli saattanut valtakunnat vapisemaan. Siellä oli komeavartaloisia ja ylevän ryhdikkäitä miehiä, jotka olivat kaatuneet taisteluissa voittoa ja valtaa himoitessaan. Haudoista noustessaan heidän ajatustoimin- tansa alkaa siitä, mihin se oli kuolemassa päättynyt. He omistavat saman valloittamishalun, mikä heillä oli kaatuessansa. Saatana neuvotteleee enkeliensä kanssa ja sitten noiden kuningasten, valloittajien ja mahtimiesten kanssa. Sen jälkeen hän silmää suunnatonta armeijaansa ja puhuu siinä oleville, että kaupungissa oleva joukko on pieni ja voimaton ja että he saattavat mennä ja vallata sen, karkoittaa sen asukkaat ja ottaa sen kirkkauden ja kunnian haltuunsa.HK 324.2

Saatana saa heidät eksytetyiksi ja heti kaikki alkavat valmistautua sotaan. Tuossa suuressa armeijassa on monta taitavaa miestä, ja he valmistavat kaikellaisia sotatarpeita. Saatanan johtaessa etummaisena tuo valtava kansanpaljous lähtee liikkeelle. Kuninkaat ja sotasankarit seuraavat lähinnä saatanaa, ja heidän perässään kulkee kansjoukko eri osastoihin järjestyneenä. Kullakin osastolla on oma johtajansa, ja jär¬jestystä noudattaen ne marssivat pitkin autiota ja epätasaista maata pyhää kaupunkia kohti. Jeesus sulkee kaupungin portit, ja tämä suunnaton armeija sijoittau¬tuu sen ympärille asettuen taistelujärjestykseen ja odottaen kiivasta ottelua. Jeesus ja koko enkelijoukko, samoin kaikki pyhät, välkkyvät kruunut päässänsä, nousevat kaupungin muurien huipulle. Jeesus sanoo majesteettiudella: »Katsokaa, syntiset, vanhurskasten palkkaa! Ja te, minun lunastettuni, katsokaa jumalattomien kostoa!» Tuo ääretön kansanpaljous katselee loistavaa joukkoa kaupungin muureilla. Ja katsellessaan heidän kimmeltävien kruunujensa loistoa ja nähdessään heidän kasvojensa säteilevän kirkkautta ja heijastavan Jeesuksen kuvaa ja katsellessaan vielä kuningasten Kuninkaan ja herrojen Herran voittamatonta kirkkaushohdetta ja majesteettiutta, heidän rohkeutensa kokonaan katoaa. He huomaavat, minkä aarteen ja kirkkauden he menettävät, ja he käsittävät, että synnnin palkka on kuolema. He näkevät pyhien onnellisen joukon, jota ovat halveksineet, kirkkaudella, kunnialla, kuolemattomuudella ja iankaikkisella elämällä puettuna ja itse he ovat kaiken sen kanssa, mikä on ilettävää ja inhottavaa, kaupungin ulkopuolella.HK 325.1

* * * * *