Odotus ja pettymys

Ne, jotka olivat vastaanottaneet sanoman, odottivat sanomattomasti ikävöiden Vapahtajansa tuloa. Aika, jolloin he odottivat kohtaavansa hänet, oli lähellä. Tätä aikaa he lähestyivät tyynellä vakavuudella. Heillä oli suloinen yhteys Jumalan kanssa ja syvä rauha, joka oli esimakua kirkkaudessa nautittavasta rauhasta. Ei kukaan, joka sai kokea tätä toivoa ja luottamusta, voi unohtaa noita kallisarvoisia odotuksen hetkiä. Muutamia viikkoja ennen odotettua aikaa pantiin suurin osa maallisista toimista syrjään. Vilpittömät uskovaiset tutkivat huolellisesti sydämensä kaikki ajatukset ja tunteet, aivan kuin olisivat olleet kuolinvuoteellaan, sulkeakseen silmänsä muutamien tuntien sisällä maallisilta näyiltä. Mitään »taivaaseennousuvaatteita» ei valmistettu346, mutta kaikki tunsivat tarvitsevansa sisäistä todistusta siitä, että olivat valmiit kohtaamaan Vapahtajan. Heidän valkoisena pukunaan oli sielun puhtaus - Kristuksen sovintoverellä synnistä puhdistettu luonne. Jospa vieläkin Jumalan lapsiksi tunnustautuvilla olisi sama sydämentutkistelun henki ja sama vakava, horjumaton usko. Jos he olisivat siten jatkaneet nöyrtymistään Herran edessä ja hellittämättä rukoillen lähestyneet armoistuinta, heillä olisi paljon rikkaampi kokemus, kuin heillä nykyään on. Rukoillaan liian vähän. On liian vähän todellista synnintuntoa, ja elävän uskon puuttuessa monet jäävät vaille sitä armoa, jota Vapahtajamme on niin runsaasti varannut.AO7 323.4

Jumalan tarkoituksena oli koetella kansaansa. Hänen kätensä peitti profeetallisten ajanjaksojen laskemisessa tehdyn erehdyksen. Adventistit eivät huomanneet erehdystä, eivätkä sitä havainneet heidän oppineimmat vastustajansakaan. Nämä sanoivat: »Teidän profeetallisia aikakausia koskeva laskunne on oikea. Jokin suuri tapahtuma on lähellä, mutta ei se, jota herra Miller ennustaa. Se on maailman kääntyminen eikä Kristuksen toinen tuleminen.»347AO7 324.1

Odotusaika kului, eikä Kristus tullutkaan vapauttamaan kansaansa. Ne, jotka vilpittömässä uskossa ja rakkaudessa olivat odottaneet Vapahtajaansa, kokivat katkeran pettymyksen. Mutta Jumalan suunnitelmat toteutuivat. Hän koetteli niiden sydämiä, jotka tunnustivat odottavansa Vapahtajan ilmestymistä. Näiden joukossa oli useita, joihin ei ollut vaikuttanut pelkoa korkeampi vaikutin. Heidän uskontunnustuksensa ei ollut vaikuttanut heidän sydämeensä eikä elämäänsä. Kun odotettua tapahtumaa ei tullut, nämä henkilöt selittivät, ettei se tuottanut heille pettymystä. He eivät olleet koskaan uskoneet Kristuksen tulevan ja olivat ensimmäisten joukossa tekemässä pilaa tosi uskovaisten murheesta.AO7 324.2

Mutta Jeesus ja kaikki taivaan asukkaat katselivat rakkaudella ja myötätunnolla koeteltuja uskollisia, jotka olivat pettyneitä. Jos se verho, joka erottaa näkyväisen maailman näkymättömästä, olisi vedetty syrjään, enkelien olisi nähty lähestyvän näitä uskollisia sieluja ja suojelevan heitä saatanan nuolilta.AO7 324.3