Lutherin raamatunkäännös edistää uskonpuhdistusta

Palattuaan Wartburgista Luther sai valmiiksi Uuden testamentin käännöksen, ja pian sen jälkeen evankeliumi annettiin Saksan kansalle sen omalla kielellä. Tämän käännöksen ottivat kaikki totuutta rakastavat suuresti iloi- ten vastaan. Mutta ne, jotka pitivät perimätietoa ja ihmisten käskyjä parempina, hylkäsivät sen halveksien.AO7 165.2

Papit tulivat levottomiksi ajatellessaan, että oppimaton kansa kykenisi nyt keskustelemaan heidän kanssaan Jumalan sanan opetuksista ja että heidän oma tietämättömyytensä paljastuisi. Heidän lihallisen todistelunsa aseet olivat voimattomia Hengen miekkaa vastaan. Rooma koetti arvovaltansa kaikella voimalla estää Raamatun levittämisen. Mutta käskyt, pannajulistukset ja kidutukset olivat tehottomia. Mitä enemmän Raamattua moitittiin ja vastustettiin, sitä innokkaammin kansa halusi tietää, mitä se todella opetti. Kaikki lukutaitoiset halusivat itse tutkia Jumalan sanaa. He kuljettivat sitä mukanaan ja lukivat sitä yhä uudelleen eivätkä olleet tyytyväisiä, ennen kuin oppivat suuria osia siitä ulkoa. Kun Luther näki, miten suosiollisesti Uusi testamentti otettiin vastaan, hän alkoi välittömästi kääntää Vanhaa testamenttia ja julkaisi sen osina aina sitä mukaa kuin käännös valmistui.AO7 166.1

Lutherin kirjoitukset toivotettiin tervetulleiksi sekä kaupunkeihin että maaseudulle. »Mitä Luther ystävineen julkaisi, sitä toiset levittivät. Munkit, jotka vakuuttuivat luostarivelvoitusten laittomuudesta ja halusivat vaihtaa toimettoman elämänsä toimeliaaseen mutta eivät liian tietämättöminä voineet itse saarnata Jumalan sanaa, kiertelivät maaseudulla, kävivät kylissä ja taloissa myymässä Lutherin ja hänen ystäviensä kirjoja. Pian näitä rohkeita kirjallisuuden levittäjiä oli kaikkialla Saksassa.»166AO7 166.2

Rikkaat ja köyhät, oppineet ja oppimattomat tutkistelivat näitä kirjoituksia syvästi kiinnostuneina. Iltaisin kyläkoulujen opettajat lukivat niitä ääneen pienille ryhmille, jotka olivat kokoontuneet takkavalkean ympärille. Joka tilaisuudessa muutamat henkilöt tulivat vakuuttuneiksi totuudesta, ottivat sanan iloiten vastaan ja kertoivat vuorostaan hyvän sanoman muille.AO7 166.3

Tällöin toteutuivat Raamatun sanat: »Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä» (Ps. 119: 130). Raamatun lukeminen sai aikaan suuren muutoksen useiden sydämessä ja ajatuksissa. Paavin hallitus oli asettanut alamaisilleen rautaikeen, joka piti heitä tietämättömyydessä ja alennustilassa. Muotojen taikauskoisessa noudattamisessa oli oltu tarkkoja, mutta kaikessa jumalanpalveluksessa oli sydämellä ja ymmärryksellä ollut vain vähäpätöinen osa. Lutherin saarnat, jotka esittivät Jumalan sanan selviä totuuksia, ja itse sana, joka oli annettu kansan käsiin, herättivät ihmisten uinuvat voimat. Ne eivät ainoastaan vaikuttaneet puhdistavasti ja jalostavasti luonteeseen vaan antoivat myös ymmärrykselle uutta voimaa.AO7 166.4

Kaikensäätyisten henkilöiden nähtiin Raamattu kädessä puolustavan uskonpuhdistuksen oppeja. Paavin kannattajat, jotka olivat jättäneet Raamatun tutkimisen papeille ja munkeille, vaativat nyt näitä tulemaan esille ja kumoamaan uudet opit. Mutta kun papit ja munkit eivät tunteneet pyhiä kirjoituksia eivätkä Jumalan voimaa, uskonpuhdistuksen kannattajat, joita he olivat sanoneet oppimattomiksi ja harhaoppisiksi, tuottivat heille täydellisen tappion. Eräs katolinen kirjailija sanoi: »Onnettomuudeksi Luther on kieltänyt kannattajiaan perustamasta uskoaan mihinkään muuhun kuin Raamattuun.»167 Suurin joukoin ihmiset kokoontuivat kuulemaan totuutta, jota vähän oppia saaneet miehet puolustivat väitellessään siitä oppineiden ja kaunopuheisten teologien kanssa. Näiden korkeaarvoisten miesten häpeällinen tietämättömyys tuli ilmeiseksi, kun heidän todisteluaan verrattiin Jumalan sanan selviin todistuksiin. Työmiehet, sotilaat, naiset, vieläpä lapsetkin olivat paremmin selvillä Raamatun opeista kuin papit ja oppineet tohtorit.AO7 166.5

Evankeliumin ystävien ja paavillisen taikauskon puolustajien välinen suuri ero oli oppineiden piirissä yhtä ilmeinen kuin rahvaankin keskuudessa. »Päinvastoin kuin pappisvallan vanhat esitaistelijat, jotka olivat laiminlyöneet kielten ja kirjallisuuden tutkimisen — jalomieliset nuorukaiset antautuivat tutkimustyöhön syventyen Raamattuun ja perehtyen muinaisajan mestariteoksiin. Tarmokkuutensa, ylevämielisyytensä ja pelottomuutensa avulla nämä nuoret miehet hankkivat lyhyessä ajassa sellaiset tiedot,,ettei pitkään aikaan kukaan voinut vetää heille vertoja. — Niinpä kun nämä uskonpuhdistuksen nuorekkaat puolustajat kohtasivat jossakin seurassa Rooman tohtoreita, he kävivät heidän kimppuunsa niin rauhallisen varmoina, että nämä tietämättömät miehet joutuivat ymmälle, hämmentyivät ja saivat häpeän, jonka he kaikkien mielestä ansaitsivatkin.»168AO7 167.1

Kun katolinen papisto näki kuulijakuntansa vähenevän, se pyysi apua viranomaisilta ja koetti kaikin mahdollisin keinoin saada kuulijansa takaisin. Mutta kansa oli saanut uudesta opista tyydytystä sydämensä tarpeisiin, ja kääntyi pois niistä, jotka niin kauan olivat ravinneet sitä taikauskoisten menojen ja ihmisten perimätietojen arvottomilla akanoilla.AO7 167.2

Kun totuuden opettajia ruvettiin vainoamaan, he noudattivat Kristuksen kehotusta: »Kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen» (Matt. 10: 23). Valo levisi kaikkialle. Pakolaiset löysivät aina jostakin heille vieraanvaraisen kodin, ja siellä asuen he saarnasivat Kristusta joskus kirkossa tai, jos se heiltä kiellettiin, yksityisissä kodeissa tai paljaan taivaan alla. Jokainen paikka, johon he saivat kuulijoita, oli pyhä temppeli. Tällaisen tarmokkaan ja vakuuttavan julistuksen avulla totuus levisi vastustamattoman voimakkaasti.AO7 167.3

Turhaan pyydettiin kirkon ja valtion viranomaisia kukistamaan kerettiläisyyttä. Turhaan turvauduttiin vankeuteen, kidutukseen, tuleen ja miekkaan. Tuhannet uskovat sinetöivät uskonsa verellään, ja kuitenkin työ edistyi. Vaino oli vain apuna totuuden levittämisessä; ja hurmahenkisyys, jota saatana yritti siihen yhdistää, selvensi saatanan työn ja Jumalan työn välillä vallitsevaa eroa.AO7 167.4