Saksin vaaliruhtinaan suhtautuminen Lutheriin

Vaaliruhtinaalla oli toistaiseksi vain vähän tietoa uskonpuhdistuksen opeista, mutta Lutherin sanojen suoruus, voima ja selvyys olivat tehneet häneen syvän vaikutuksen; ja hän päätti suojella uskonpuhdistajaa niin kauan kuin ei voitu todistaa tämän olevan väärässä. Vastaukseksi lähettilään vaatimukseen hän kirjoitti: »Koska tohtori Martti on ollut edessänne Augsburgissa, tulee Teidän olla tyytyväinen. Me emme odottaneet Teidän yrittävän pakottaa häntä peruuttamaan osoittamatta hänelle, että hän on erehtynyt. Ei kukaan ruhtinaskuntamme oppineista miehistä ole minulle sanonut pitävänsä Martin oppia jumalattomana, epäkristilli- senä tai harhaanjohtavana.» Lisäksi ruhtinas kieltäytyi lähettämästä Lutheria Roomaan tai karkottamasta häntä hallitusalueeltaan.82AO7 115.3

Vaaliruhtinas näki, että yhteiskunnan siveelliset pidäkkeet olivat yleisesti murtumassa. Tarvittiin suuria uudistuksia. Monimutkaiset ja kalliit järjestelyt rikosten ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi olisivat tarpeettomat, jos ihmiset vain tunnustaisivat Jumalan ja valaistun omantunnon vaatimukset ja noudattaisivat niitä. Hän näki Lutherin työskentelevän tämän tarkoituksen hyväksi, ja hän salaa iloitsi siitä, että tällainen parempi vaikutus alkoi tuntua kirkossa.AO7 116.1

Vaaliruhtinas näki myös, että Lutherilla oli yliopiston professorina harvinaisen suuri menestys. Vain vuosi oli kulunut siitä, kun uskonpuhdistaja asetti väitteensä linnankirkon ovelle, ja kuitenkin pyhäinpäivänä kirkkoon tulevien pyhiinvaeltajien määrä oli jo suuresti alentunut. Roomalta oli riistetty palvojia ja uhrilahjoja, mutta niiden tilalle tuli Wittenbergiin toinen ihmisluokka ei pyhiinvaeltajia palvomaan kaupungin pyhäinjäännöksiä, vaan ylioppilaita täyttämään sen opintosalit. Lutherin kirjoitukset olivat kaikkialla herättäneet uutta kiinnostusta Pyhään Raamattuun, eikä vain Saksan kaikista osista vaan myös muista maista virtasi opiskelijoita yliopistoon. Nuoret miehet, jotka ensimmäisen kerran näkivät Wittenbergin, »kohottivat kätensä taivasta kohti ja kiittivät Jumalaa, joka tästä kaupungista samoin kuin muinoin Siionista antoi totuuden valon loistaa kaukaisimpiinkin maihin asti».83AO7 116.2