Jeesuksen johtamat kokoukset

Jeesus, taivaan Opettaja, ei pysytellyt erillään ihmislapsista, vaan tuli taivaasta maan päälle auttamaan heitä sekä elämänsä puhtaudella ja pyhyydellä valaisemaan kaikille taivaan tien. Maailman Lunastaja koetti tehdä opetuksensa niin selviksi ja yksinkertaisiksi, että kaikki voisivat käsittää ne. Niin suurta rakennusta ei ollut, joka olisi voinut sulkea suojiinsa Häntä seuraavia kansanjoukkoja, mutta Hänellä olikin omat syynsä valitessaan lehdon tai merenrannan kouluhuoneekseen. Sieltä Hänelle avautui laaja näköala yli maiseman, niin että Hän opettaessaan saattoi käyttää vertauksia ja kuvauksia, jotka olivat tuttuja hänen yksinkertaisille kuulijoilleen, voidakseen paremmin valaista heille esittämiään tärkeitä totuuksia. Opetuksiinsa Hän liitti Jumalan teot luonnosta. Linnut, jotka huolettomina visertelivät laulujaan, laakson kukat, jotka loistivat kauneudessaan, lilja, joka kuvasteli puhtauttaan järven pintaan, mahta-vat puut, viljelty maa, aaltoileva vilja, karu maaperä, hedelmätön puu, ikuiset kukkulat, soliseva puro ja laskeva aurinko, joka kullaten taivaan peitti sen väriloistoonsa, — kaikkia näitä Hän käytti teroittaakseen kuulijoilleen taivaan totuuksia. Hän yhdisti taivaassa ja maan päällä nähtävän Jumalan käsialan elä-män sanoihin, joiden Hän toivoi painuvan heidän mieleensä, niin että kun he katselisivat Jumalan ihmeellisiä tekoja luonnossa, palautuisivat Hänen opetuksensa elävinä heidän muistiinsa.TA 257.2

Kaikessa toiminnassaan Kristus koetti tehdä opetuksensa mielenkiintoisiksi. Koska Hän tiesi, ettei väsynyt, nälkäinen joukko kyennyt vastaanottamaan hengellisiä siunauksia, ei Hän unohtanut heidän kehonsakaan tarpeita. Suorittamalla ihmeen Hän eräässä tilaisuudessa ruokki viisituhatta, jotka olivat ko-koontuneet kuuntelemaan Hänen esittämiään elämän sanoja. Julistaessaan kallisarvoista totuutta kansalle Jeesus otti huomioon ympäristönsä. Maisema oli omiaan viehättämään ja ihastuttamaan niitä, jotka rakastivat luonnonkauneutta. Siinä Hän saattoi ylistää Jumalan viisautta Hänen luomisteoissaan, ja sinetöidä pyhät opetuksensa ohjaamalla kuulijoittensa ajatukset luonnon välityksellä luonnon Tekijään.TA 258.1

Näin koko maisema, puut, linnut, kedon kukat, vuoret, järvi ja ihana taivas liittyivät heidän mielessään pyhiin totuuksiin, ja säilyttivät ne pyhinä heidän muistissaan tuleviksi päiviksi, kun he Kristuksen taivaaseen astumisen jälkeen tulisivat katselemaan niitä.TA 258.2

Opettaessaan kansaa Kristus ei käyttänyt aikaa rukouksiin, eikä Hän fariseusten tavoin pakottanut kuulijoitaan pitkiin, väsyttäviin menoihin ja rukouksiin. Mutta opetuslapsiaan Hän opetti rukoilemaan: »Ja kun rukoilette, älkää olko niinkuin ulkokullatut; sillä he mielellään seisovat ja rukoilevat synagoogissa ja katujen kulmissa, että ihmiset heidät näkisivät. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa. Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa, ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle. Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan. Älkää siis olko heidän kaltaisiaan, sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan. Rukoilkaa siis te näin.» Matt. 6:5—9.TA 258.3