Ymmärtäväiset vanhemmat

Vanhemmat eivät saisi unohtaa lapsuusvuosiaan eikä sitä, miten he kaipasivat myötätuntoa ja rakkautta ja miten onnettomia he olivat, kun heitä arvosteltiin ja toruttiin äreästi. Heidän pitäisi tuntea jälleen nuorten tavalla ja alentaa mielensä käsittämään lasten tarpeita. Kuitenkin heidän tulisi olla lujia, vaikka samalla rakastavia, ja vaatia lapsiltaan kuuliaisuutta. Vanhempien sanaa pitäisi ehdottomasti totella.TA 125.1

Jumalan enkelit tarkkaavat lapsia mitä suurimmalla mielenkiinnolla nähdäkseen, minkälainen luonne heille kehittyy. Jos Kristus kohtelisi meitä samoin kuin me usein kohtelemme toisiamme ja lapsiamme, me kompastuisimme ja vajoaisimme äärimmäiseen masennukseen. Näin, että Jeesus tuntee heikkoutemme ja on itse kokenut samaa kuin me kaikessa paitsi synnis-sä. Sen vuoksi Hän on valmistanut meille voimamme ja kykymme mukaisen polun ja on Jaakobin tavoin kulkenut hiljalleen, sen mukaan kuin lapset ovat jaksaneet käydä, voidakseen viihdyttää meitä seurallaan ja olla ainaisena oppaanamme. Hän ei halveksi, laiminlyö eikä jätä taakseen lauman lapsia. Hän ei liioin ole kehoittanut meitä käymään eteenpäin ja jättämään heitä. Hän ei ole kulkenut niin kiireesti, että olisi jättänyt jäl-keen meidät ja lapsemme. Oi ei, vaan Hän on tasoittanut elämän tien myös lapsille. Ja vanhempia kehoitetaan Hänen nimessään johtamaan heitä kaitaa tietä pitkin. Jumala on osoittanut meille lastemme voiman ja kyvyn mukaisen tien.TA 125.2

Teidän kannattaa ilmaista kiintymystänne seurustellessanne lasten kanssa. Älkää torjuko heitä luotanne siten, ettette tunne myötätuntoa heidän lapsellisia leikkejään tai ilojaan ja surujaan kohtaan. Älkää koskaan päästäkö otsaanne rypistymään tai lausuko tylyä sanaa. Jumala kirjoittaa kaikki nämä sanat muistikirjaansa. Töykeät sanat loukkaavat mieltä ja haavoittavat lasten sydäntä, ja joissakin tapauksissa nämä haavat ovat vaikeita parantaa. Vähinkin epäoikeudenmukaisuus vaikuttaa lapsiin herkästi, ja jotkut masentuvat siitä siinä määrin, etteivät välitä enää äännekkäästä, vihaisesta ja käskevästä äänestäkään tai rangaistusuhkauksista. Vanhempien väärä ku-rinpito herättää lasten sydämessä liiankin usein kapinamieltä, kun taas oikein kohdeltuina lapset olisivat saaneet luonteensa hyväksi ja tasapainoiseksi. Äiti, joka ei täysin hillitse itseään, on kykenemätön lasten hoitoon. — 1875, osa III, ss. 532, 533.TA 126.1

Luovu vaativasta asenteesta poikaasi kohtaan, sillä muutoin liian tiheät nuhteet tekevät läsnäolosi hänestä vastenmieliseksi ja neuvosi vihattaviksi. Kiinnitä hänet itseesi, ei tyhmällä hemmottelulla vaan rakkauden silkkiköysin. Sinä voit olla luja ja kuitenkin ystävällinen. Kristuksen täytyy saada auttaa sinua. Rakkaudella voit vetää toisia sydämiä omasi puoleen, ja vaikutuksellasi voit lujittaa heidän kulkuaan hyvällä ja oikealla tiellä.TA 126.2

Olen varoittanut teitä arvostelun hengestä, ja jälleen varoittaisin teitä tuosta virheestä. Kristus toisinaan nuhtelee ankarasti, ja joissakin tapauksissa meidänkin voi olla välttämätöntä tehdä niin, mutta meidän olisi muistettava, että samalla kuin Kristus tiesi tarkoin nuhtelemiensa henkilöiden tilan ja sen, miten paljon nuhdetta he voisivat kestää, ja mikä oli välttämätöntä ojentamaan heidän väärää vaellustaan, Hän tiesi myös tarkoin, miten sääliä erehtyväistä, lohduttaa onnetonta ja rohkaista heikkoa. Hän tiesi tarkoin, miten estää sieluja vaipumasta epätoivoon ja miten herättää heissä toivoa, sillä Hän tunsi jokaisen sielun tarkat vaikuttimet ja yksilölliset koettelemukset. Hän ei voinut erehtyä. — 1876, osa IV, s. 66.TA 126.3