Vastakääntyneitä sieluja on rohkaistava

Senkin jälkeen kun sielut ovat kääntyneet totuuteen, tulee heitä valvoa. Monien saarnaajien palavuus näyttää sammuvan heti, kun he ovat saaneet työssään jonkin verran menestystä. He eivät käsitä, että nämä äskenkääntyneet tarvitsevat edelleenkin hoitoa — huolellista ohjausta, apua ja rohkaisua. Heitä ei tule jättää yksin Saatanan voimallisten kiusausten saaliiksi, vaan heitä tulee kasvattaa tuntemaan velvollisuutensa. Heitä tulee kohdella ystävällisesti ja taluttaa eteenpäin; heidän luonaan tulee käydä ja heidän kanssaan tulee rukoilla. Nämä sielut tarvitsevat sitä ruokaosaa, joka on määrätty annettavaksi jokaiselle ihmiselle oikeaan aikaan.TA 432.3

Eipä ihme, jos jotkut masentuvat, vitkastelevat tiellä ja jäävät susien raadeltaviksi. Saatana ahdistaa kaikkia. Hän lähet tää välikappaleitaan kokoamaan takaisin menettämänsä sielut. Tulisi olla paljon enemmän isiä ja äitejä ottamassa sydämelleen näitä totuuteen ‘vastasyntyneitä», rohkaisemassa heitä ja rukoilemassa heidän puolestaan, etteivät he joutuisi umpikujaan us-kon asioissa.TA 432.4

Saarnaaminen on vain vähäinen osa siitä työstä, mikä on suoritettava ihmissielujen pelastukseksi. Jumalan Henki vakauttaa syntisiä totuudesta ja saattaa heidät seurakunnan huostaan. Saarnaajat saattavat uskollisesti suorittaa tehtävänsä, mutta he eivät milloinkaan pysty tekemään seurakunnalle kuuluvaa osaa. Sen vuoksi Jumala pyytää seurakuntaansa huolehtimaan niistä, jotka vasta äsken ovat tulleet uskoon ja vielä ovat melko kokemattomia, ja Hän kehoittaa seurakunnan jäseniä menemään heidän luokseen ei juttelemaan joutavia, vaan rukoillakseen heidän kanssaan ja puhuakseen heille sanoja, jotka ovat ikään kuin »kultaomenia hopeamaljoissa.»TA 433.1

Meidän kaikkien tulee hankkia ihmistuntemusta, jotta arvostelukykyisesti voisimme käsitellä erilaisia ihmismieliä ja par-haan kykymme mukaan auttaa heitä saamaan oikean käsityksen Jumalan sanasta ja saavuttamaan tosi kristillisen elämän. Meidän tulee lukea Raamattua heidän kanssaan ja ohjata heidän mielensä pois ajallisista ajattelemaan heidän iankaikkista parastaan. Jumalan lasten velvollisuus on olla Jumalan lähettiläitä, jotka tutustuvat apua tarvitseviin. Jos joku horjuu kiusausten painamana, tulee hänen asiaansa tutkia huolellisesti ja käsitellä viisaasti, sillä hänen iankaikkiset etunsa ovat vaakalaudalla, niin että hänen hyväkseen työskentelevien sanat ja teot saattavat koitua hänelle joko elämän tuoksuna elämäksi tai kuoleman hajuna kuolemaksi. Välistä ilmaantuu tapaus, johon tulee perehtyä rukoillen. Asianomaiselle tulee osoittaa, millainen hänen luonteensa todel-lisuudessa on, niin että hän tulee näkemään käytöksensä ja mielenlaatunsa omituisuudet samoin kuin heikkoutensakin. Häntä tulee käsitellä viisaasti ja arvostelukykyisesti. Jos hän vielä on saavutettavissa ja jos tällainen harkittu ja kärsivällinen työ koskettaa hänen sydäntään, voidaan hänet voimakkain sitein yhdistää Kristukseen ja saattaa hänet luottamaan Juma laan. Oi, kun tällainen työ on suoritettu loppuun, kaikki taivaan joukot katselevat sitä riemuiten, sillä kallis sielu on vapautettu Saatanan ansasta ja pelastettu kuolemasta! Miksi ei kannattaisi tehdä työtä viisaasti ihmissielujen pelastukseksi? Kristus on maksanut heistä oman henkensä, tuleeko siis Hänen seuraajiensa kysyä: »Olenko minä veljeni vartija?» Emmekö halua ryhtyä yhteistyöhön Mestarin kanssa? Emmekö tahdo pitää arvossa niitä sieluja, joiden puolesta Hän on kuollut?TA 433.2