Tuhlaajapoika

Huomiotani kiinnitettiin vertaukseen tuhlaajapojasta. Tämä pyysi Isää antamaan hänelle osan maatilastaan. Hän halusi lähteä pois isänsä kodista saadakseen käyttää oman osuutensa niinkuin itse tahtoi. Isä suostui pyyntöön, minkä jälkeen poika itsekkäästi poistui isänsä luota, etteivät isän neuvot ja nuhteet vaivaisi häntä.TA 288.1

Poika ajatteli tulevansa onnelliseksi voidessaan käyttää osuutensa omaksi nautinnokseen minkään neuvon tai pidäkkeen häiritsemättä häntä. Hän ei halunnut nähdä vaivaa keskinäisistä velvoituksista. Jos hän yhdessä isänsä kanssa olisi jäänyt pitämään maatilaa, olisi isällä kuitenkin ollut vaatimuksia hänelle. Mutta hän ei tuntenut mitään velvollisuuksia helläsydämistä isäänsä kohtaan, ja hän tuki itsekästä, kapinallista mieltään sillä, että osa isän omaisuudesta kuului hänelle. Hän pyysi osuuttaan, vaikkei hänellä ollut oikeutta vaatia mitään.TA 288.2

Kun hänen itsekäs sydämensä oli saanut omaisuuden, jota hän ei ollut ansainnut, hän lähti pois kauas isänsä luota voidakseen jos mahdollista unohtaa senkin, että hänellä olikaan isää. Hän irrottautui kaikista pidäkkeistä ja rajoituksista ja päätti kenestäkään välittämättä antautua kaikkiin mahdollisiin nautintoihin oman mielensä mukaan. Kun hän synnilliseen itsehemmotteluun oli tuhlannut kaiken, minkä isä oli antanut hänelle, tuli maahan nälänhätä, joka vei hänet huutavaan puutteeseen. Silloin hän alkoi katua synnillistä vaellustaan ja ylellisiä nautintojaan, sillä hän olisi tarvinnut tuhlaamiaan varoja. Hänen oli pakko alentua syntisestä itsehemmottelustaan sikopaimenen halpaan tehtävään.TA 288.3

Vaivuttuaan niin syvälle kuin oli mahdollista hän alkoi muistella isänsä ystävällisyyttä ja rakkautta. Silloin hän tunsi tarvitsevansa isää. Hän oli saattanut itsensä sellaiseen asemaan, jossa hän vailla ystäviä ja toimeentulomahdollisuuksia joutui kärsimään puutetta. Hänen oma tottelemattomuutensa ja syntinsä olivat erottaneet hänet isästään. Hän muisteli etuja ja yltäkylläisyyttä, joita hänen isänsä palkkalaisilla oli vapaasti käytettävinään, samalla kun hän itse, joka oli sieltä lähtenyt, oli nääntymäisillään nälkään. Vastoinkäymisten nöyryyttämänä hän päätti palata isänsä kotiin mukanaan nöyrä tunnustus. Hän oli kerjäläinen vailla sopivia tai edes kunnon vaatteita. Puute ja nälkä olivat tehneet hänet kurjaksi ja laihaksi.TA 288.4