Aakan havainto-opetuksena

Aakanin synnin tullessa ilmi Jumala sanoi Joosualle: »En minä enää ole teidän kanssanne, ellette hävitä keskuudestanne tuhon omaksi vihittyä.» Joos. 7:12. Miten tämä tapaus on verrattavissa niiden menettelyyn, jotka eivät korota ääntään syntiä ja vääryyttä vastaan, vaan aina puoltavat niitä, jotka synneillään ahdistavat Israelin leiriä? Jumala sanoi Joosualle: »Sinä et voi kestää vihollistesi edessä, ennen kuin olette poistaneet keskuudestanne tuhon omaksi vihityn.» Jae 13. Hän julisti ran-gaistuksen liittonsa rikkomisesta.TA 317.3

Sitten Joosua ryhtyi suorittamaan tarkkoja tutkimuksia syyllisen löytämiseksi. Hän tutki Israelia heimoittain, sitten perhekunnittain ja sen jälkeen yksilöittäin, ja Aakan osoittautui syylliseksi. Mutta jotta asia olisi tullut oikein selväksi koko Israelille, niin ettei kenellekään olisi jäänyt aihetta valittaa ja sanoa, että syytön pantiin kärsimään, Joosua menetteli viisaasti. Hän tiesi, että Aakan oli syyllinen ja että hän oli salannut syntiään ja siten saattanut Jumalan nousemaan kansaansa vastaan. Joosua suostutteli hienotunteisesti Aakania tunnustamaan syntinsä, jotta Jumalan kunnia ja vanhurskaus puolustettaisiin Israelin nähden. »Silloin Joosua sanoi Aakanille: ‘Poikani, anna Herralle, Israelin Jumalalle, kunnia ja anna hänelle ylistys: tunnusta minulle mitä olet tehnyt, äläkä salaa sitä minulta.’ Niin Aakan vastasi Joosualle ja sanoi: ‘Minä todella olen tehnyt syntiä Herraa, Israelin Jumalaa, vastaan, sillä näin minä tein: kun minä näin saaliin joukossa kauniin sinearilaisen vaipan, kaksisataa sekeliä hopeata ja kultalevyn, viidenkymmenen sekelin painoisen, niin minussa syttyi niihin himo, ja minä otin ne; ne ovat kätkettyinä maahan keskelle minun telttaani, hopea alimpana.’ Niin Joosua lähetti miehiä ottamaan selkoa, ja he juoksivat telttaan. Siellä oli kätkö hänen teltassaan, hopea alimpana. Ja he ottivat ne teltasta, veivät ne Joosuan ja kaikkien israelilaisten luo ja panivat Herran eteen. Niin Joosua yhdessä koko Israelin kanssa otti Aakanin, Serahin pojan, ja hopean, vaipan ja kultalevyn, sekä hänen poikansa, tyttärensä, härkänsä, aasinsa, lampaansa, telttansa ynnä kaikki, mitä hänellä oli, ja he veivät ne Aakorin laaksoon. Ja Joosua sanoi: ‘Miksi olet syössyt meidät onnettomuuteen? Herra syöksee sinut onnettomuuteen tänä päivänä.’ Silloin koko Israel kivitti hänet kuoliaaksi. He polttivat heidät tulessa ja kivittivät heidät.» Jakeet 19—25.TA 318.1

Herra sanoi Joosualle, ettei Aakan ollut ottanut ainoastaan sitä, mitä Hän nimenomaan oli varoittanut heitä ottamasta heidän pelastuakseen kirouksesta, vaan että hän oli varastanut ja sen lisäksi salannut petostaan. Herra oli sanonut, että Jeriko kaikkine sotasaaliineen oli tuhottava, lukuunottamatta kultaa ja hopeaa, jotka oli talletettava Herran aarreaittaan. Jerikoa ei voitettu eikä valloitettu sota-aseilla eikä kansan alttiiksi panemisella. Herran sotajoukon Päällikkö oli itse ollut johtamassa taivaan armeijoita. Taistelu oli Herran, ja Hän myös kävi sen, niin ettei Israelin lasten tarvinnut iskeä kertaakaan. Näin ollen voitto ja kunnia kuuluivat Herralle samoin kuin sotasaa-liskin. Hän määräsi kaiken tuhottavaksi paitsi kultaa ja hopeaa, jonka Hän oli varannut aartehistoonsa pantavaksi. Aakan oli hyvin selvillä tästä toimenpiteestä ja siitä, että hänen himoitsemansa kulta ja hopea-aarteet kuuluivat Herralle. Hän oli varastanut Jumalan aartehistosta omaa hyötyään silmälläpitäen.TA 318.2