Seurakunnan yhteyteen

Huomattuaan harhautuneen intonsa Paavali huudahti: »Herra, mitä tahdot minun tekevän?» Apt. 9:6. (Engl. käänn. muk.) Jeesus ei vielä silloin eikä siinä paikassa ilmoittanut hänelle uutta tehtävää, jonka Hän oli määrännyt hänelle, vaikka Hän olisi voinut niin tehdä. Paavalin täytyi ensin saada opetusta kristillisessä uskossa sekä toimia ymmärtäväisesti. Kristus lähetti hänet juuri niiden opetuslasten tykö, joita hän niin kat-kerasti oli vainonnut, saamaan opetusta heiltä. Taivaan häikäisevä kirkkaus oli riistänyt Paavalilta näön, mutta Jeesus, sokeitten Suuri Lääkäri ei parantanut häntä, vaan vastasi hänen kysymykseensä: »Nouse ja mene kaupunkiin, niin sinulle sanotaan, mitä sinun pitää tekemän.» Jeesus ei olisi voinut ai-noastaan palauttaa Paavalille hänen näkönsä, vaan Hän olisi voinut sen lisäksi antaa hänen syntinsä anteeksi ja sanoa, mihin hänen tuli ryhtyä. Vaikka kaikki voima ja laupeus oli virtaava Kristuksesta, ei Hän silti antanut Paavalille hänen kääntyessään totuuteen kokemusta, joka oli riippumaton Hänen äsken maailmaan järjestämästään seurakunnasta.TA 371.3

Paavalin saama ihmeellinen valo siinä tilaisuudessa hämmästytti häntä saattaen hänet ymmälle. Hän alistui täydellisesti. Sitä ei kukaan toinen olisi kyennyt tekemään Paavalin hyväksi, mutta vielä oli eräs asia tekemättä, jonka Kristuksen palvelijat saattoivat suorittaa hänen puolestaan. Jeesus ohjasi hänet seurakuntansa edustajien tykö saamaan lisää tietoa tehtävästään. Siten Hän antoi arvovaltaa ja hyväksymisensä järjestämälleen seurakunnalle. Kristus oli huolehtinut ilmestyksestä ja ratkaisuun saattamisesta, ja sen jälkeen Paavali oli siinä tilassa, että hän saattoi vastaanottaa opetusta Jumalan asetta-milta totuuden opettajilta. Kristus ohjasi hänet valitsemiensa palvelijoitten luo saattaen hänet siten seurakuntansa yhteyteen.TA 372.1

Juuri niiden miesten, jotka Paavali oli aikonut tuhota, tuli opettaa hänelle sitä uskontoa, jonka hän oli hylännyt ja jota hän oli vainonnut. Kolme päivää hän oli ilman ruokaa ja ilman näköä etsien tietä niitten ihmisten luo, jotka hän oli aikonut tappaa. Siinä Jeesus saattoi Paavalin maan päällä olevien edustajiensa yhteyteen. Herra käski näyssä Ananiasta menemään erääseen Damaskoksessa olevaan taloon kysymään Saulus tarsolaista, »sillä katso, hän rukoilee ».TA 372.2

Kun Saulusta oli käsketty menemään Damaskokseen, ohjasivat häntä samat miehet, jotka olivat olleet hänen seurassaan auttaakseen häntä viemään opetuslapset sidottuina Jerusalemiin kuulusteltaviksi ja surmattaviksi. Saulus viipyi Juudaksen luona Damaskoksessa paastoten ja rukoillen. Siellä Sauluksen usko koeteltiin. Kolme päivää hän sai olla tietämättömänä siitä, mitä häneltä vaadittiin, ja kolme päivää näkemätönnä. Häntä oli pyydetty menemään Damaskokseen, sillä siellä hänelle ilmoitet taisiin, mihin hänen tuli ryhtyä. Epävarmuudessaan hän huusi vakavasti Jumalan puoleen.TA 372.3

Enkeli lähetettiin Ananiaksen luo ohjaamaan hänet erääseen taloon, jossa Paavali oli rukoilemassa, että hänelle ilmoitettaisiin, mitä hänen tuli tehdä. Sauluksen ylpeys oli kadonnut. Vähän aikaisemmin hän oli ollut itsevarma ja ajatteli tekevänsä hyvää työtä, josta hän oli saava palkan, mutta nyt kaikki oli muuttunut. Hän on vaipunut tomuun ja nöyrtynyt katumuksesta ja häpeästä anoen palavasti anteeksiantamusta. Herra sanoi enkelinsä välityksellä Ananiakselle: »Katso, hän rukoilee.» Enkeli ilmoitti Herran palvelijalle Ananiakselle sanoneensa näyssä Saulukselle, että eräs mies nimeltä Ananias tulee hänen luokseen ja panee kätensä hänen päälleen, niin että hän saa näkönsä jälleen. Ananiaksen on vaikea uskoa enkelin sanoja ja hän kertaa vain sen, mitä on kuullut, kuinka katkerasti Saulus on vainonnut Jerusalemin pyhiä. Mutta Ananiakselle annettu käsky on ehdoton: »Mene, sillä hän on minulle valittu ase, kantamaan minun nimeäni pakanain ja kuningasten ja Israelin lasten eteen.» Jae 15.TA 373.1

Ananias teki niinkuin enkeli käski. Hän pani kätensä miehen päälle, joka äsken oli ollut kauhean vihan hengen vallassa syytäen uhkauksia kaikille, jotka uskoivat Kristuksen nimeen. Ananias sanoi Saulukselle: »Veljeni Saul, Herra lähetti minut — Jeesus, joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit — että saisit näkösi jälleen ja tulisit täytetyksi Pyhällä Hengellä. Ja heti putosivat hänen silmistään ikään kuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi ja otti kasteen.» Jakeet 17, 18.TA 373.2

Jeesus olisi itse voinut tehdä tämän kaiken, mutta Hänen suunnitelmansa oli toinen. Paavalilla oli tunnustamista niille miehille, jotka hän oli aikonut surmata, ja Jumala oli uskonut vastuunalaisen tehtävän niille miehille, jotka Hän oli asettanut toimimaan sijastaan. Paavalin tuli astua kääntymyksen välttämättömät askeleet. Hänet vaadittiin liittymään juuri siihen kansaan, jota hän oli vainonnut sen uskonnon tähden, mikä silläTA 373.3

oli. Tässä Kristus on osoittanut kaikille lapsilleen, miten Hän toimii pelastaakseen ihmisiä. Jumalan Poika samasti itsensä seurakuntansa organisaation tehtävään ja arvovaltaan. Hän oli määrännyt, että Hänen siunaustensa tuli saavuttaa ihmiset Hänen asettamiensa välikappaleiden kautta, yhdistäen siten ih-misen siihen välikappaleeseen, jonka kautta Hän antaa siunauksensa. Vaikka Paavali tarkkaan oli seurannut omantuntonsa ääntä vainotessaan pyhiä, ei hän tullut syyttömäksi siitä, kun Jumalan Henki voimallisesti oli paljastanut hänelle hänen työnsä julmuuden. Hänen täytyi sen jälkeen alistua opetuslasten opetettavaksi.TA 373.4

Siinä koulussa hän sai oppia, että Jeesus, jota hän sokeudessaan oli pitänyt villitsijänä, sittenkin oli Jumalan valitun kansan kaiken uskonnon alkaja ja perustus Aadamin päivistä lähtien, samoin sen uskon täyttäjä, joka hänelle oli kirkastunut uudessa valossa. Hän näki, että Kristus oli totuuden puolustaja ja kaikkien ennustusten täyttäjä. Paavalin omasta mielestä Kristus oli tehnyt tyhjäksi Jumalan täydellisen lain, mutta kun Jumalan sormi oli koskettanut hänen hengellistä näköpiiriään, hän sai opetuslapsilta tietää, että Kristus oli koko juutalaisten uhrijärjestelmän alkaja ja perustus ja että Kristuksen kuolemassa vertauskuva ja vastakuva tapasivat toisensa sekä että Kristus oli tullut tänne maailmaan nimenomaan Isänsä lakia puolustamaan.TA 374.1