Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Todistusa Arteita 1 OSA - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Luku 29—Nuorison vaaroja

    Kesäkuun 6 päivänä 1863 minulle näytettiin joitakin nuorten vaaroja. Saatana pitää valvonnassaan nuorten mieliä ja johtaa heidän kokemattomat jalkansa harhateille. He eivät tunne hänen juoniaan, ja näinä vaarallisina aikoina vanhempien pitäisi valvoa ja toimia sitkeästi ja uutterasti torjuakseen vihollisen ensimmäisen lähestymisen. Heidän pitäisi opettaa lapsiaan näiden ulos käydessä ja sisään tullessa, ylös noustessa ja maata pannessa, käsky käskyn päälle, läksy läksyn päälle, vähän siellä ja vähän täällä.TA 127.1

    Äidin työ alkaa jo lapsen ollessa pieni. Hänen tulisi taivuttaa lapsensa tahto itselleen alamaiseksi ja opettaa lasta tottelemaan. Älä päästä otettasi herpaantumaan lapsen kasvaessa. Jokaisen äidin pitäisi käyttää aikaa neuvoakseen lapsiaan, oikaistakseen heidän virheitään ja kärsivällisesti opettaakseen heille oikeata tietä. Kristittyjen vanhempien pitäisi tietää, että heidän tehtävänsä on kasvattaa lapsiaan tulemaan kelvollisiksi Jumalan lapsiksi. Lapsuudessa annetut ohjeet ja silloin kehittynyt luonne vaikuttaa lasten koko uskonnolliseen kokemukseen. Ellei tahtoa ole silloin alistettu vanhempien tahtoon, niin sitä läksyä on vaikea oppia myöhempinä vuosina. Miten ankaraa taistelua vaaditaankaan saamaan ennen alistamaton tahto taipumaan Jumalan vaatimuksiin! Vanhemmat, jotka laiminlyövät tämän tärkeän työn, tekevät suuren virheen ja synnin lapsiraukkojaan ja Jumalaa vastaan.TA 127.2

    Ankaran kurin alaiset lapset ovat toisinaan tyytymättömiä. Kun heitä pidetään tiukalla, niin he tulevat kärsimättömiksi ja tahtovat tehdä oman mielensä mukaan sekä mennä ja tulla, minne haluavat. Varsinkin 10—18 ikäisinä heistä usein tuntuu, että he ilman mitään vaaraa voivat osallistua retkiin ja muihin nuorten tovereiden kokouksiin; mutta heidän kokeneet vanhem- pansa voivat nähdä vaaran. He tuntevat lastensa yksilöllisen mielenlaadun ja tietävät, mitä nämä seikat vaikuttavat heidän mieleensä, ja ajatellen heidän pelastustaan he pitävät heidät poissa näistä kiihottavista huvituksista.TA 127.3

    Mikä taakka kirpoaakaan huolehtivien, uskollisten vanhempien sydämeltä, kun nämä lapset päättävät itse luopua maailman huveista ja tulla Kristuksen opetuslapsiksi! Kuitenkaan ei vanhempien työ saa silloinkaan lakata. Lapsia ei saisi jättää vaeltamaan omin päin ja aina itse valitsemaan. He ovat juuri vasta vakavissaan aloittaneet sodan syntiä, ylpeyttä, intohimoa, kateutta, ahneutta, vihaa ja kaikkia luonnollisen sydämen paheita vastaan. Vanhempien tulee valvoa ja neuvoa lapsiaan ja valita heidän puolestaan sekä osoittaa heille, että elleivät he ilomielin ja halukkaasti tottele vanhempiaan, he eivät myöskään voi mielellään olla kuuliaisia Jumalalle, ja heidän on mahdotonta olla kristittyjä.TA 128.1

    Vanhempien pitäisi rohkaista lapsiaan luottamaan heihin ja kertomaan heille sydänsurunsa, pienet päivittäiset harminsa ja vaikeutensa. Näin vanhemmat voivat tulla myötätuntoisiksi ja voivat rukoilla heidän kanssaan ja heidän puolestaan, että Jumala varjelisi ja johtaisi heitä. Heidän pitäisi neuvoa heitä milloinkaan pettämättömän Ystävän ja Neuvonantajan luo, jota heidän heikkoutensa liikuttaa ja joka oli kiusattu kaikessa niinkuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.TA 128.2

    Saatana kiusaa lapsia olemaan pidättyväisiä vanhempiaan kohtaan ja valitsemaan uskotuikseen nuoria ja kokemattomia tovereitaan, jotka eivät voi auttaa heitä, vaan antavat heille huonoja neuvoja. Tytöt ja pojat kokoontuvat juttelemaan, nauramaan ja vitsailemaan, ja karkottavat tyhmällä lörpötte-lyllään Kristuksen sydämestään ja enkelit luotaan. Hyödytön keskustelu toisten toimista ja juttelu tuosta tai tästä nuoresta miehestä tai tytöstä tukahduttaa ylevät, pyhittyneet ajatukset ja tunteet ja karkottaa hyvät ja pyhät pyyteet sydämestä jättäen sen kylmäksi ja täysin tyhjäksi tosi rakkaudesta Jumalaa ja Hänen totuuttaan kohtaan.TA 128.3

    Lapset säästyisivät paljosta pahasta, jos suhtautuisivat tuttavallisemmin vanhempiinsa. Vanhempien pitäisi rohkaista lap siaan olemaan heille avomielisiä ja suorasukaisia, tulemaan vaikeuksineen heidän luokseen ja ollessaan ymmällä siitä, miten pi-täisi menetellä, esittämään asia aivan oman näkemyksensä mukaan vanhemmille ja pyytämään heidän neuvoaan. Ketkä pystyisivät niin hyvin näkemään ja osoittamaan heidän vaaransa kuin jumalaapelkäävät vanhemmat? Ketkä voivat ymmärtää niin hyvin kuin he omien lastensa omintakeisen luonteenlaadun? Äiti, joka on tarkannut lastensa mielen kaikkia vaihteluita pienestä pitäen ja on siten tutustunut heille ominaiseen suhtautu-mistapaan, saattaa parhaiten neuvoa lapsiaan. Kuka voi niin hyvin sanoa, mitä luonteenpiirteitä on pidettävä kurissa ja hil-littävä, kuin äiti isän avustamana.TA 128.4

    Lapset, jotka ovat kristittyjä, pitävät jumalaapelkäävien vanhempiensa rakkautta ja hyväksymistä parempana kaikkea maallista siunausta. He rakastavat ja kunnioittavat vanhempiaan. Heidän elämänsä pääpyrkimyksiä tulisi olla sen selville saaminen, miten he voisivat tehdä vanhempansa onnellisiksi. Tänä kapinallisena aikana on lapsilla, jotka eivät ole saaneet oikeaa opetusta ja kuria, vain heikko käsitys velvollisuuksistaan vanhempiaan kohtaan. Usein käy niin, että mitä enemmän van-hemmat tekevät heidän hyväkseen, sitä kiittämättömämpiä he ovat, ja sitä vähemmän he kunnioittavat vanhempiaan. Sellaiset lapset, joita on lellitty ja hemmoteltu, odottavat aina sellaista kohtelua, ja jos heidän toiveensa eivät täyty, he pettyvät ja masentuvat. Tämä sama asenne jatkuu koko heidän elämänsä ajan. He ovat avuttomia, turvautuvat toisten apuun ja odottavat toisten suosivan heitä ja alistuvan heidän tahtoonsa. Ja jos heitä vastustetaan, niin vielä aikuisiksi vartuttuaankin he katsovat tällöin kärsivänsä vääryyttä, ja näin he surkeillen vaeltavat läpi elämän tuskin pystyen pysymään pystyssä ja usein napisten ja äkeillen sitä, ettei kaikki käy heidän mielensä mukaan.TA 129.1

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents