Pietarin saarna

Pietari todisti heille, että tämä ilmiö oli Jooelin ennustuksen suoranaista täyttymistä, jossa hän ennustaa, että Jumala antaa omillensa sellaisen voiman tehdäkseen heidät soveliaiksi erikoiseen tehtävään.KuKi 190.2

Pietari viittasi taaksepäin Kristuksen sukuperään osoittaen, että Hän polveutui suoraan Daavidin kunnioitetusta huoneesta. Hän ei käyttänyt mitään Jeesuksen opetuksia todistaakseen todellisen asemansa, koska hän tunsi heidän ennakkoluulonsa niin suuriksi, ettei siitä olisi mitään hyötyä. Mutta hän viittasi Daavidiin, jota juutalaiset pitivät kansansa kunnioitettuna patriarkkana, ja sanoi:KuKi 190.3

“Sillä Daavid sanoo Hänestä: ‘Minä näen alati edessäni Herran, sillä Hän on minun oikealla puolellani, etten horjahtaisi. Sentähden minun sydämeni iloitsee ja kieleni riemuitsee, ja myös minun ruumiini on lepäävä toivossa, sillä Sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta.’”KuKi 190.4

Pietari osoittaa tässä, että Daavid ei voinut puhua itsestään tässä viittauksessa, vaan selvästikin Jeesuksesta Kristuksesta. Daavid kuoli luonnollisen kuoleman niinkuin muutkin ihmiset. Hänen hautansa ja sen kätkemä kunnioitettu tomu, oli huolellisesti säilytetty noihin aikoihin asti. Jumala oli erikoisesti kunnioittanut Daavidia Israelin kuninkaana ja profeettana. Profeetallisessa näyssä Jumala oli näyttänyt hänelle Kristuksen tulevan elämän ja palveluksen. Hän näki Hänen hylkäämisensä, Hänen kuulustelunsa, ristiinnaulitsemisensa, hautauksensa, ylösnousemuksensa ja taivaaseenastumisensa.KuKi 190.5

Daavid todisti, että Kristuksen sielua ei hyljättäisi tuonelaan (hautaan), eikä Pyhän (Hänen lihansa) annettaisi nähdä turmelusta. Pietari osoittaa tämän profetian täyttyneen Jeesus Natsarealaisessa. Jumala oli todellakin herättänyt Hänet haudasta, ennen kuin Hänen ruumiinsa koki katoavaisuutta. Nyt Hänet oli ylennetty taivaitten taivaaseen.KuKi 191.1

Tässä muistettavassa tilaisuudessa monet, jotka tähän asti olivat pilkanneet ajatusta, että niin vaatimaton henkilö kuin Jeesus voisi olla Jumalan Poika, vakuuttuivat täysin tästä totuudesta ja tunnustivat Hänet Vapahtajakseen. Kolme tuhatta sielua liittyi seurakuntaan. Apostolit puhuivat Pyhän Hengen voimalla, eikä heidän sanojaan voitu kiistää, sillä niitä vahvistivat mahtavat ihmetyöt, joita he suorittivat Jumalan Hengen vuodatuksen voimasta. Opetuslapset hämmästyivät itsekin tämän avun johtamista tuloksista ja nopeasta ja runsaasta sielusadosta. Kaikki kansa oli ihmeissään. Nekin, jotka eivät luopuneet ennakkoluuloistaan ja kiihkoilustaan, olivat niin säikähdyksissään, etteivät uskaltaneet sanoin eikä väkivalloin koettaa estää tuota voimallista toimintaa, ja ajan mittaan heidän vastustuksensa taukosi.KuKi 191.2

Apostolien todistukset, niin selviä ja vakuuttavia kuin ne olivatkin, eivät yksinään olisi poistaneet juutalaisten en-nakkoluuloa, joka oli uhmannut niin valtavaa todistusaineistoa. Mutta Pyhä Henki painoi jumalallisella voimalla nämä todistukset syvälle heidän sydämiinsä. Ne olivat kuin Kaikkivaltiaan teräviä nuolia, jotka saivat heidät vakuuttumaan heidän hirveästä syyllisyydestään kirkkauden Herran hylkäämiseen ja ristiinnaulitsemiseen. “Kun he kuulivat tämän, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: ‘Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?’ Niin Pietari sanoi heille: ‘Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksiantamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.’”KuKi 191.3

Syyllisyydestään vakuuttuneelle kansalle Pietari esitti sitovasti sen tosiasian, että he olivat hyljänneet Kristuksen pappien ja hallitusmiesten pettäminä. Jos he jatkuvasti toivoisivat heiltä saavansa neuvoa ja odottaisivat noiden johtajien tunnustavan Kristuksen, ennen kuin itse uskaltaisivat niin tehdä, he eivät tulisi koskaan Häntä vastaanottamaan. Vaikka nuo mahtavat miehet tunnustautuivatkin pyhiksi, olivat he kuitenkin kunnianhimoisia ja tavoittelivat innokkaasti rikkauksia ja maallista kunniaa. He eivät koskaan tulisi Kristuksen luo valoa saamaan. Jeesus oli ennustanut tälle kansalle hirvittävää kostoa heidän itsepäisen epäuskonsa tähden, kun he eivät saamistaan mitä voimakkaimmista todistuksista huolimatta uskoneet, että Jeesus oli Jumalan Poika.KuKi 191.4

Tästä ajasta lähtien opetuslasten kieli oli puhdasta, yksinkertaista ja täsmällistä sekä sanoiltaan että korostukseltaan, puhuivatpa he sitten äidinkieltään tai jotakin vierasta kieltä. Nämä nöyrät miehet, jotka eivät koskaan olleet opiskelleet profeettain koulussa, esittivät totuuksia niin elävästi ja moitteettomasti, että se hämmästytti niitä, jotka kuulivat heitä. He eivät henkilökohtaisesti voineet mennä maailman ääriin, mutta juhlassa oli läsnä ihmisiä kaikilta maailman kulmilta, ja he veivät omaksumansa totuudet mukanaan kukin koteihinsa sekä julistivat niitä kansansa keskuudessa voittaen sieluja Kristukselle.KuKi 192.1