Nooan uhri ja Jumalan lupaus

Nooa ei unohtanut Jumalaa, joka oli niin armollisesti varjellut heidät, vaan pystytti heti alttarin ja otti kaikkia puhtaita karjaeläimiä ja kaikkia puhtaita lintuja ja uhrasi polttouhreja alttarilla osoittaen siten uskonsa Kristukseen, tuohon suureen uhriin, ja ilmaisten kiitollisuutensa Jumalalle heidän ihmeellisestä varjeluksestaan. Nooan uhri nousi Jumalan eteen suloisena tuoksuna. Jumala hyväksyi uhrin ja siunasi Nooan ja hänen perheensä. Tämä opettaa kaikille, jotka tulevat elämään maan päällä, että jokaista heitä kohdanneesta Jumalan armon ja rakkauden osoituksesta heidän tulisi ensimmäiseksi työkseen esittää Hänelle kiitosuhreja ja nöyrää kunnioitusta.KuKi 53.1

Ja etteivät ihmiset pilvien kokoontuessa ja sateen langetessa peljästyisi ja alinomaa säikkyisi, peljäten toista veden-paisumusta, Jumala rohkaisee armollisesti Nooan perhettä luvaten: “Minä teen liiton teidän kanssanne: ei koskaan enää pidä kaikkea lihaa hukutettaman vedenpaisumuksella, eikä vedenpaisumus koskaan enää maata turmele.” Ja Jumala sanoi: “Tämä on sen liiton merkki, jonka minä ikuisiksi ajoiksi teen itseni ja teidän ja kaikkien elävien olentojen välillä, jotka teidän luonanne ovat: minä panen kaareni pilviin, ja se on oleva liiton merkkinä minun ja maan välillä. Ja kun minä kokoan pilviä maan päälle ja kaari näkyy pilvissä, muistan minä liittoani... Niin kaari on oleva pilvissä, ja minä katselen sitä muistaakseni iankaikkista liittoa Jumalan ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan välillä, joka maan päällä on.”KuKi 53.2

Mikä alentuvaisuus Jumalan puolelta! Mikä säälinosoitus erehtyvää ihmistä kohtaan asettaa kaunis, monivärinen sateenkaari pilviin merkiksi suuren Jumalan liitosta ihmisen kanssa! Tämä sateenkaari oli todistava kaikille sukupolville siitä tosiasiasta, että Jumala hävitti maan asukkaat vedenpaisumuksella heidän suuren pahuutensa tähden. Hänen tarkoituksensa oli, että kun jälkipolvien lapset näkisivät kaaren pilvissä ja kysyisivät tämän loistavan, taivaita kiertävän kaaren alkusyytä, heidän vanhempansa kertoisivat heille, kuinka vanha maailma tuhoutui vedenpaisumuksessa, koska ihmiset antautuivat kaikenlaiseen pahuuteen, ja että Korkeimman kädet olivat pingoittaneet kaaren pilviin merkiksi siitä, ettei Hän enää koskaan tuottaisi vedenpaisumusta maan päälle.KuKi 53.3

Tämä pilvissä oleva tunnusmerkki vahvistaa kaikkien uskoa ja lujittaa heidän luottamustaan Jumalaan, sillä se on merkki Jumalan armosta ja hyvyydestä ihmistä kohtaan; että vaikka pahuus oli ärsyttänyt Jumalan hävittämään maan vedenpaisumuksella, niin Hänen armonsa vielä ympäröi maata. Jumala sanoo katsellessaan kaarta pilvissä muistavansa jotakin. Tätä Hän ei tahdo meidän ymmärtävän niin, että Hän joskus jotakin unohtaisi, vaan Hän puhuu ihmiselle tämän omalla kielellä, että ihminen paremmin ymmärtäisi Häntä.KuKi 54.1