Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Lunastuksen Historia - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Kuoleman alkuasteet

    Aabelin todistaessa oikeaksi Jumalan suunnitelmaa Kain raivostuu, ja hänen vihansa Aabelia kohtaan kasvaa ja hehkuu, kunnes hän raivoissaan tappaa tämän. Jumala tiedustelee Kainilta hänen veljeään, ja Kain päästää huuliltaan petollisen valheen: “En tiedä; olenko minä veljeni vartija?” Jumala ilmoittaa Kainille tietävänsä hänen syntinsä — että jokainen Kainin teko oli Hänelle tuttu, vieläpä Kainin sydä- men ajatuksetkin, ja sanoo hänelle: “Veljesi veri huutaa minulle maasta. Ja nyt ole kirottu ja karkoitettu pois tältä vainiolta, joka avasi suunsa ottamaan veljesi veren sinun kädestäsi. Kun maata viljelet, ei se ole enää sinulle satoansa antava; kulkija ja pakolainen pitää sinun oleman maan päällä.”KuKi 40.3

    Maata kohdannut kirous koettiin ensin vain lievästi; mutta nyt sen yllä lepäsi kaksinkertainen kirous. Kain ja Aabel edustivat niitä kahta luokkaa, vanhurskaita ja vääriä, uskovia ja uskomattomia, joita tulisi olemaan ihmisen lankeemuksesta Kristuksen toiseen tulemiseen asti. Kainin teko, kun hän tappoi veljensä Aabelin, kuvaa jumalattomia, jotka tulevat olemaan pahansuopia vanhurskaille ja vihaamaan heitä, koska nämä ovat parempia kuin he itse. He tulevat olemaan kateellisia vanhurskaille ja vainoamaan heitä ja ottamaan heitä hengiltä, koska heidän nuhteeton vaelluksensa tuomitsee jumalattomien syntisen elämän.KuKi 41.1

    Aadamin elämä oli yhtä surua, nöyryyttä ja alinomaista katumusta. Kun hän opetti lapsilleen ja lastensa lapsille Herran pelkoa, hän sydämessään usein katkerasti soimasi itseään synnistään, joka oli aiheuttanut niin paljon kurjuutta hänen jälkeläisilleen. Jättäessään kauniin Eedenin hän ajatteli, että hänen täytyi kuolla kauhun aiheuttamasta järkytyksestä. Hän odotti kuolemaa kuin hirvittävää onnettomuutta. Hän sai ensiksi tutustua kuoleman hirvittävään todellisuuteen omassa perheessään, kun hänen oma poikansa Kain tappoi veljensä Aabelin. Mitä katkerin omantunnontuska omasta rikkomuksestaan, poikansa Aabelin menetys, Kainin näkeminen hänen murhaajanaan ja tietoisuus kirouksesta, jonka Jumala oli hänelle langettanut, painoivat Aadamin sydämen murheella tomuun. Hän soimasi itseään mitä katkerimmin ensimmäisestä suuresta rikkomuksestaan. Hartaasti hän pyysi Jumalalta anteeksiantoa luvatun Uhrin kautta. Hän oli syvästi tuntenut Jumalan vihan paratiisissa tekemänsä rikoksen tähden. Hän näki yleisen turmeluksen, joka myöhemmin lopulta sai Jumalan hävittämään maan asukkaat vedenpaisumuksessa. Hänen Tekijänsä hänelle langettama kuolemantuomio näytti ensin hänestä niin hirveältä, mutta hänen elettyään muutamia satoja vuosia, oli hänestä vain oikeudenmukaista ja armollista Jumalan lopettaa onneton elämä.KuKi 41.2

    Nähdessään putoavissa lehdissä ja kuihtuvissa kukissa ensimmäiset merkit luonnon turmeluksesta Aadam suri sitä syvemmin kuin ihmiset nykyään surevat kuolemaansa. Kuk- kien kuihtuminen ei ollut niin suuri surun aihe, koska ne olivat niin hentoja ja hauraita, mutta kun suuret, uljaat ja vankat puut pudottivat lehtensä maatumaan, näytti se hänestä kauniin luonnon yleiseltä kuolemalta, luonnon, jonka Jumala oli luonut ihmisen erikoiseksi mielihyväksi.KuKi 41.3

    Lapsilleen ja heidän lapsilleen aina yhdeksänteen polveen asti hän kuvaili Eeden-kotinsa erinomaisia ominaisuuksia, lankeemustaan ja sen hirvittäviä seurauksia sekä sitä murheen taakkaa, joka raskautti hänen mieltään hänen perheessään vallinneen eripuraisuuden vuoksi, mikä päättyi Aabelin kuolemaan. Hän selosti heille kärsimyksiä, joita Jumala oli hänelle sallinut opettaakseen hänelle niiden avulla tarkan Hänen laissaan pysymisen tärkeyttä. Hän selitti heille, että synti saa rangaistuksensa, esiintyipä se sitten missä muodossa tahansa. Hän pyysi hartaasti heitä tottelemaan Jumalaa, joka menettelisi heidän kanssaan armollisesti, jos he rakastaisivat ja pelkäisivät Häntä.KuKi 42.1

    Enkelit ylläpitivät yhteyttä Aadamin kanssa hänen lanlankeemustaan ja sen hirvittäviä seurauksia sekä sitä murtelmasta ja että ihmissuku ei ollut lunastuksen ulkopuolella. Vaikka Jumalan ja ihmisen välillä olikin tapahtunut pelottava ero, oli Jumala kuitenkin rakkaan Poikansa uhrissa valmistanut keinon, jota käyttäen ihminen voi pelastua. Mutta heidän ainoa toivonsa oli nöyrä katumuselämä ja usko tuohon pelastavaan keinoon. Kaikki ne, jotka täten tunnustaisivat Kristuksen ainoaksi Vapahtajakseen, saatettaisiin jälleen Jumalan mielisuosioon hänen Poikansa ansioitten perusteella.KuKi 42.2

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents