Luku 6—Kain ja Aabel

Kain ja Aabel, Aadamin pojat, olivat hyvin erilaisia luonteeltaan. Aabel pelkäsi Jumalaa. Kain helli kapinallisia tunteita ja napisi Jumalaa vastaan Aadamille lausutun kirouksen tähden ja sentähden, että Jumala oli Aadamin synnin tähden kironnut maan. Näitä veljeksiä oli opetettu tuntemaan ihmissuvun pelastamiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Heitä oli käsketty noudattamaan nöyrän kuuliaisuuden järjestelmää ja osoittamaan siten kunnioitustaan Jumalaa kohtaan ja uskoaan luvattuun Vapahtajaan sekä tunnustamaan riippuvaisuuttaan Hänestä teurastamalla laumansa esikoiset ja juhlallisesti tuomalla ne ja niiden veren polttouhriksi Jumalalle. Tämän uhrin tuli johtaa heidät pitämään jatkuvasti mielessään syntinsä ja tulevan Vapahtajan, joka oli oleva luvattu suuri uhri ihmisen puolesta.KuKi 39.1

Kain toi uhrinsa Herralle napisten ja sydämessään epäusko luvattuun Uhriin nähden. Hän oli haluton tarkoin noudattamaan kuuliaisuuden suunnitelmaa ja hankkimaan karitsaa uhratakseen sen maan hedelmien kanssa. Hän otti pelkästään maan hedelmiä välittämättä Jumalan vaatimuksesta. Jumala oli tehnyt tiettäväksi Aadamille, että ilman verenvuodatusta ei voinut olla syntien anteeksiantamista. Kain ei ollut tarkka tuodakseen edes parhaita hedelmiä. Aabel neuvoi veljeään, ettei tämä tulisi Herran eteen tuomatta uhrin verta. Kain, joka oli vanhempi, ei tahtonut kuunnella veljeään. Hän halveksi hänen neuvoaan ja epäillen ja napisten seremoniallisen uhraamisen tärkeyttä hän toi oman uhrinsa. Mutta Jumala ei hyväksynyt sitä.KuKi 39.2

Aabel toi uhrin laumansa esikoisista ja niiden rasvoista, niinkuin Jumala oli määrännyt; ja täysin uskoen tulevaan Messiaaseen ja nöyrällä kunnioituksella hän toi uhrinsa. Jumala kunnioitti hänen uhriaan. Tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa Aabelin uhrin. Kain ei näe mitään todistusta siitä, että Jumala olisi hyväksynyt hänen uhriaan. Hän on vihainen Jumalalle ja veljelleen. Jumala alentuu lähettämään enkelin Kainin luo keskustelemaan hänen kanssaan.KuKi 39.3

Enkeli tiedustelee häneltä hänen suuttumuksensa syytä ja ilmoittaa hänelle, että jos hän tekee hyvin ja seuraa Jumalan antamia ohjeita, Jumala hyväksyy hänet ja pitää arvossa hänen uhriaan. Mutta jos hän ei nöyränä alistu Jumalan asetuksiin eikä usko Häneen eikä tottele Häntä, Jumala ei voi hyväksyä hänen uhriaan. Enkeli kertoo Kainille, ettei Jumalan puolelta ollut tapahtunut mitään vääryyttä, eikä Hän ollut Aabelin hyväksi osoittanut puolueellisuutta, vaan että Jumala ei voinut Kainin oman synnin ja Jumalan nimenomaisen käskyn rikkomisen tähden ottaa huomioon hänen uhriaan — ja että jos hän tekisi oikein, Jumala hyväksyisi hänet ja hänen veljensä tulisi kuulla häntä, ja hän saisi johdon, koska hän oli vanhempi.KuKi 40.1

Mutta ei sittenkään, vaikka Kainia näin uskollisesti opastettiin, hän tehnyt parannusta. Sensijaan, että olisi nuhdellut ja inhonnut itseään epäuskostaan, hän yhä valittaa Jumalan vääryyttä ja puolueellisuutta. Ja kateellisena ja vihoissaan hän kiistelee Aabelin kanssa ja soimaa häntä. Sävyisästi Aabel osoittaa veljensä erehdyksen ja näyttää hänelle, että vääryys on hänessä itsessään. Mutta Kain vihaa veljeään siitä hetkestä asti, jolloin Jumala antaa hänelle hyväksymisensä merkit. Aabel koettaa tyynnyttää hänen vihaansa väittämällä, että Jumala säälistä pelasti heidän vanhempiensa hengen, kun Hän olisi voinut tuottaa heille pikaisen kuoleman. Hän kertoo Kainille, että Jumala rakastaa heitä, tai muuten hän ei olisi antanut Poikaansa, viatonta ja pyhää, alttiiksi vihalle, jonka ihminen tottelemattomuutensa tähden hankki kärsittäväkseen.KuKi 40.2