Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Lunastuksen Historia - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Luku 67—Uusi maa

    “Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet.” Ilm. 21: 1. Tuli, joka kuluttaa jumalattomat, puhdistaa maan. Kaikki kirouksen jäljet hävitetään. Mikään ikuisesti palava helvetti ei tule pitämään synnin kauheita seurauksia lunastettujen silmien edessä. Ainoastaan yksi muistuttaja tulee säilymään: Lunastajamme tulee ikuisesti kantamaan ristiinnaulitsemisensa merkkejä. Hänen haavoitetussa päässään, Hänen käsissään ja jaloissaan ovat ainoat synnin tekemät julmat jäljet.KuKi 341.1

    “Ja sinä Karjatorni, tytär Siionin kukkula! Sinun luoksesi on tuleva, on saapuva entinen hallitus.” Miika 4: 8. Kristus on voittanut takaisin synnin tähden menetetyn valtakunnan, ja lunastetut saavat omistaa sen yhdessä Hänen kanssaan. “Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä iankaikkisesti.” Ps. 37: 29. Pelko pyhien perinnön saattamisesta näyttämään liian aineelliselta, on johtanut monet hengellistyttämään aivan olemattomiin juuri ne totuudet, jotka johtavat meidät panemaan toivomme uuteen maahan meidän kotinamme. Kristus vakuutti opetuslapsilleen menevänsä valmistamaan heille sijaa. Ne, jotka hyväksyvät Jumalan sanan opetukset, eivät ole kokonaan tietämättömiä taivaan asunnoista. Siitä huolimatta apostoli Paavali sanoo: “Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka Häntä rakastavat.” 1 Kor. 2:9. Ihmiskieli on puutteellinen kuvailemaan vanhurskaiden palkkaa. Sen saavat tuntea ainoastaan ne, jotka sitä katselevat. Rajallinen ihmismieli ei kykene käsittämään Jumalan paratiisin kirkkautta.KuKi 341.2

    Raamattu sanoo pelastettujen perintöä maaksi. (Hepr. 11: 14—16.) Siellä suuri Paimen on johdattava laumansa elämän veden lähteille. Elämän puu antaa hedelmänsä joka kuukausi, ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi. Siellä on kristallinkirkkaita virtoja, jotka eivät milloinkaan kuivu, ja niiden äärillä tuuheat puut varjostavat Herran lunastetuille valmistettuja polkuja. Laajat tasangot nousevat kauniiksi kukkuloiksi, ja Jumalan vuoret kohottavat jylhät huippunsa korkealle. Noilta rauhallisilta tasangoilta, elävien virtojen varsilta, Jumalan kansa, joka niin kauan on vaeltanut muukalaisena, saa itselleen kodin.KuKi 341.3

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents