Juudaksen tunnustus

Katkera omantunnontuska ja häpeä täytti Juudaksen hänen salakavalan tekonsa johdosta hänen kavaltaessaan Jeesuksen. Ja kun hän näki sen väkivallan, mitä Vapahtaja sai kärsiä, hän oli voitettu mies. Hän oli rakastanut Jeesusta, mutta rakastanut enemmän rahaa. Hän ei ollut ajatellut, että Jeesus sallisi hänen johtamansa roskajoukon ottaa itsensä kiinni. Hän oli odottanut Hänen tekevän ihmeen ja vapauttavan itsensä heidän käsistään. Mutta kun hän katseli raivoisaa, verta janoavaa väkijoukkoa oikeussalissa, hän tunsi syvästi syyllisyytensä; ja kun monet syyttivät Jeesusta kiihkeästi, Juudas ryntäsi väkijoukon läpi ja tunnusti, että hän oli tehnyt syntiä kavaltaessaan viattoman veren. Hän tarjosi papeille rahoja, jotka he olivat hänelle maksaneet sekä pyysi hartaasti heitä vapauttamaan Jeesuksen selittäen, että Hän oli täysin viaton.KuKi 167.2

Harmi ja hämminki sai papit vaikenemaan hetkiseksi. He eivät toivoneet kansan tietävän, että he olivat lahjoneet yhden Jeesuksen seuraajiksi tunnustautuvista kavaltamaan Hänet heidän käsiinsä. He tahtoivat salata sen, että olivat ajaneet Jeesusta takaa kuin varasta ja ottaneet Hänet kiinni salaa. Mutta Juudaksen tunnustus ja hänen kalpea, syyllinen ulkonäkönsä paljastivat kansalle sen, että viha oli saattanut papit ottamaan Jeesuksen kiinni. Kun Juudas äänekkäästi selitti, että Jeesus oli syytön, papit vastasivat: “Mitä se meihin koskee? Katso itse eteesi.” Matt. 27:4. Heillä oli nyt Jeesus vallassaan, ja he olivat päättäneet pitää Hänet varmasti käsissään. Tuskissaan Juudas heitti rahat, joita hän nyt halveksi, lahjojiensa jalkoihin, ja tuskan ja kauhun vallassa hän meni ja hirtti itsensä.KuKi 167.3

Jeesusta ympäröivässä joukossa oli monia, jotka seurasivat Häntä myötätunnolla, ja väkeä hämmästytti, kun Hän ei vastannut mitään moniin Hänelle tehtyihin kysymyksiin. Roskajoukon kaiken pilkan ja väkivallan aikana ei Hänen kasvoillaan nähty pienintäkään vihan taikka huolen ilmettä. Hän oli arvokas ja rauhallinen. Läsnäolijat katselivat Häntä ihmetellen. He vertasivat Hänen virheetöntä ulkomuotoaan ja päättäväistä, arvokasta olemustaan niiden ulkonäköön, jotka istuivat Häntä tuomitsemassa, ja sanoivat toinen toiselleen, että Hän muistutti kuningasta enemmän kuin kukaan noista hallitusmiehistä. Hänessä ei ollut merkkiäkään rikollisuudesta. Hänen katseensa oli lempeä, puhdas ja peloton ja Hänen otsansa leveä ja korkea. Jokainen piirre todisti voimakkaasti hyväntahtoisuudesta ja jaloista periaatteista. Hänen kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä olivat niin harvinaisia ihmisten keskuudessa, että monet olivat peloissaan. Vieläpä Herodes ja Pilatuskin olivat sangen levottomia Hänen jalosta, jumalallisesta olemuksestaan.KuKi 168.1