Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Lunastuksen Historia - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Sadanpäällikkö

    “Ja Kesareassa oli mies, nimeltä Kornelius, sadanpäämies niin kutsutussa italialaisessa sotaväenosastossa. Hän oli hurskas ja Jumalaa pelkääväinen, niinkuin koko hänen perhekuntansakin, ja antoi paljon almuja kansalle ja rukoili alati Jumalaa.” Vaikka Kornelius olikin roomalainen, oli hän tullut tuntemaan totisen Jumalan ja hyljännyt epäjumalanpalveluksen. Hän oli kuuliainen Jumalan tahdolle ja palveli Häntä totisella sydämellä. Hän ei ollut yhtynyt juutalaisiin, vaan oli tullut tuntemaan siveyslain ja noudatti sitä. Häntä ei oltu ympärileikattu eikä hän myöskään ottanut osaa uhritoimituksiin, minkä johdosta juutalaiset pitivät häntä saastaisena. Hän tuki kuitenkin juutalaisten asiaa runsailla lahjoilla, ja hänet tunnettiin sekä lähellä että kaukana rakkaudenja hyväntekeväisyysteoistaan. Vanhurskaan elämänsä ansiosta hän oli hyvässä maineessa sekä juutalaisten että pakanain parissa.KuKi 220.1

    Vaikka Kornelius uskoikin profetioihin ja odotti tulevaa Messiasta, ei hän ymmärtänyt uskoa Kristukseen. Mutta hänen Jumalaa kohtaan osoittamansa rakkaus ja kuuliaisuus veti hänet lähelle Jumalaa ja valmisti häntä vastaanottamaan Vapahtajan, kun Kristuksesta hänelle ilmoitettiin. Annetun valon hylkäämistä seuraa tuomio. Sadanpäämies oli ylhäistä sukua, ja hän oli korkeassa kunniaja luotta-musasemassa, mutta nämä seikat eivät olleet turmelleet hänen luonteensa jaloja ominaisuuksia. Todellinen hyvyys ja suuruus yhdessä tekivät hänestä siveellisesti ansiokkaan miehen. Hänellä oli hyvä vaikutus kaikkiin, joiden kanssa hän joutui kosketuksiin.KuKi 220.2

    Hän uskoi ainoastaan Jumalaan, taivaan ja maan Luojaan. Hän kunnioitti Häntä, tunnusti Hänen arvovaltansa ja kysyi Hänen neuvoansa kaikissa elämänsä asioissa. Hän oli uskollinen kotitehtävissään samoin kuin virkaansakin liittyvissä velvollisuuksissaan ja oli pystyttänyt Jumalan alttarin perheensä keskuuteen. Hän ei uskaltanut toteuttaa suunnitelmiaan ja kantaa vastuunalaisten velvollisuuksiensa taakkaa ilman Jumalan apua. Sen tähden hän rukoili paljon ja hartaasti saadakseen tuon avun. Uskollisuus painoi leimansa kaikkeen hänen työhönsä, ja Jumala piti häntä arvossa hänen toimintansa puhtauden ja hänen anteliaisuutensa tähden ja tuli häntä lähelle Sanassa ja Hengessä.KuKi 220.3

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents