Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
Lunastuksen Historia - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Uhraaminen

    Kun Aadam Jumalan erikoisten ohjeitten mukaan suoritti uhraamisen synnin tähden, se oli hänelle mitä tuskallisin toi-mitus. Hänen täytyi kohottaa kätensä riistääkseen hengen, jonka Jumala yksin voi antaa, ja suorittaa uhraaminen synnin tähden. Hän näki kuoleman ensimmäisen kerran. Kun hän katseli vertavuotavaa uhrieläintä, joka vääntelehti kuolintuskissaan, hän katsoi uskossa eteenpäin Jumalan Poikaan, jota uhrieläin esikuvasi ja jonka täytyi kuolla uhrina ihmisten puolesta.KuKi 37.2

    Tämä Jumalan määräämä seremoniallinen uhraaminen oli oleva Aadamille alituisena muistutuksena hänen rikoksestaan ja myös katuvana tunnustuksena hänen synnistään. Tämä teko, hengen riistäminen, antoi Aadamille syvemmän ja täydellisemmän käsityksen hänen rikkomuksestaan, jota ei mikään vähempi kuin Jumalan rakkaan Pojan kuolema voinut sovittaa. Hän ihmetteli sitä ääretöntä hyvyyttä ja verra-tonta rakkautta, joka maksaisi sellaiset lunnaat pelastaakseen syntisen. Kun Aadam teurasti viatonta uhrieläintä, hänestä tuntui kuin hän omalla kädellään vuodattaisi Jumalan Pojan veren. Hän tiesi, että jos hän olisi järkähtämättömästi pysynyt Jumalan luona ja pysynyt uskollisena Hänen pyhälle lailleen, ei ihmisten eikä eläinten olisi tarvinnut kuolla. Nyt uhritoimituksissa, jotka viittasivat Jumalan rakkaan Pojan suureen ja täydelliseen uhriin, ilmeni toivon tähti, joka valaisi pimeän ja hirveän tulevaisuuden ja lievensi sen äärimmäistä toivottomuutta ja tuhoisuutta.KuKi 37.3

    Alussa jokaisen perheen päätä pidettiin oman talonsa hallitsijana ja pappina. Myöhemmin, kun ihmiset lisääntyivät maan päällä, jumalallisen säädöksen määräämät miehet toimittivat tätä juhlallista uhripalvelusta kansan puolesta. Eläimen veren oli syntisten mielissä vaikutettava yhdessä Jumalan Pojan veren kanssa. Uhrieläimen kuoleman tuli tehdä ilmeiseksi kaikille, että synnin rangaistus oli kuolema. Uhraamalla syntinen tunnusti syntisyytensä ja ilmaisi uskonsa nostaen katseensa tulevaisuuteen Jumalan Pojan suureen ja täydelliseen uhriin, jota eläinten uhraaminen esikuvasi. Ilman Jumalan Pojan sovitusuhria ei olisi olemassa siunattua ja pelastavaa yhteyttä Jumalan ja ihmisen välillä. Jumala oli arka lakinsa kunniasta. Tuon lain rikkominen aiheutti pelottavan eron Jumalan ja ihmisen välillä. Viattomana ollessaan Aadamille oli suotu suora, vapaa ja onnellinen yhteys Tekijänsä kanssa. Hänen lankeemuksensa jälkeen Jumala on oleva yhteydessä ihmiseen Kristuksen ja enkelien välityksellä.KuKi 38.1

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents