Suuri uskonnollinen herätys

Heidän perinpohjainen todistelunsa kaikui kaikkialla varoittaen syntisiä, sekä maailmallisia että seurakunnan jäseniä, pakenemaan tulevaista vihaa. Johannes Kastajan, Kristuksen edelläkävijän tavoin saarnaajat panivat kirveen puun juurelle ja kehoittivat kaikkia tuottamaan parannuksen mukaista hedelmää. Heidän herättävät vetoomuksensa olivat jyrkässä ristiriidassa niiden rauhanja turvallisuudenvakuutteluiden kanssa, joita kuultiin kansan suosimista saarnastuoleista. Ja missä tahansa sanomaa julistettiinkin, se herätti kansaa.KuKi 282.1

Raamatun yksinkertainen, selvä todistus, jonka Pyhän Hengen voima painoi ihmisten sydämeen, oli niin vakuuttava, että vain harvat kykenivät sen täysin torjumaan. Tunnustuskristityt heräsivät väärästä turvallisuudestaan. He näkivät luopumuksensa, maailmallisuutensa, epäuskonsa, ylpeytensä ja itsekkyytensä. Monet etsivät Herraa katuen ja nöyrtyen. Mieltymyksensä, jotka niin kauan olivat olleet kiintyneinä maallisiin asioihin, he nyt kiinnittivät taivaaseen. Jumalan Henki lepäsi heidän yllään, ja pehmittynein ja alistunein sydämin he yhtyivät iloiten kaiuttamaan huutoa: “Peljätkää Jumalaa ja antakaa Hänelle kunnia, sillä Hänen tuomionsa hetki on tullut.” Ilm. 14: 7.KuKi 282.2

Syntiset kysyivät itkien: “Mitä meidän pitää tekemän pelastuaksemme?” Ne, jotka olivat siihenastisessa elämässään olleet epärehellisiä, tahtoivat hyvittää tekonsa. Kaikki, jotka saivat rauhan Kristuksessa, kaipasivat nähdä toisten osallistuvan tuosta siunauksesta heidän kanssaan. Vanhempien sydämet kääntyivät heidän lastensa puoleen, ja lasten sydämet heidän vanhempiensa puoleen. Ylpeyden ja pidättyväisyyden raja-aidat hajosivat. Tehtiin sydämestä lähteviä tunnustuksia, ja huonekunnan jäsenet työskentelivät läheistensä ja rakkaittensa pelastukseksi.KuKi 282.3

Hartaan esirukouksen ääni kuului usein. Kaikkialla oli sieluja, jotka syvän ahdistuksen vallassa puhuivat Jumalan kanssa. Monet taistelivat koko yön rukouksessa saadakseen varmuuden siitä, että heidän omat syntinsä oli annettu anteeksi, tai he rukoilivat omaistensa tai naapuriensa kääntymyksen puolesta. Tuo harras, järkähtämätön usko saavutti päämääränsä. Jos Jumalan kansa olisi jatkuvasti ollut näin hellittämätön rukouksissaan ja lähettänyt innokkaasti anomuksiaan armonistuimelle, sillä olisi monin verroin rikkaam- pia kokemuksia, kuin mitä sillä nyt on. On liian vähän rukousta, liian vähän todellista synnintuntoa, ja elävän uskon puute jättää monet vaille sitä armoa, jota kallis Lunastajamme on niin runsaasti meille varannut.KuKi 282.4

Kaikista kansanluokista kerääntyi ihmisiä adventistien kokouksiin. Rikkaat ja köyhät, ylhäiset ja alhaiset halusivat eri syistä itse kuulla oppia Kristuksen toisesta tulemisesta. Herra pidätti vastustuksen henkeä Hänen palvelijainsa selostaessa uskonsa perusteita. Välikappale oli joskus heikko, mutta Jumalan Henki antoi voiman Hänen totuudelleen. Näissä kokouksissa koettiin pyhien enkelien läsnäolo, ja monia liittyi joka päivä uskovaisiin. Kun esitettiin todistuksia Kristuksen pikaisesta tulemuksesta, taajat ihmisjoukot kuuntelivat vakavaa sanomaa sanaakaan hiiskumatta. Taivas ja maa näyttivät lähestyvän toisiaan. Jumalan voima vaikutti sekä vanhojen, nuorten että keski-ikäisten yllä. Ihmiset menivät kotiinsa ylistys huulillaan, ja iloiset laulut kantautuivat hiljaiseen yöilmaan. Ei kukaan, joka oli läsnä noissa kokouksissa, voi koskaan unohtaa noita mitä syvintä harrastusta uhkuvia kohtauksia.KuKi 283.1