Marttyyrikuolema

Tämän kuullessaan papit ja hallitusmiehet tulivat vimmoihinsa. He muistuttivat enemmän saalista tavoittavaa villipetoa kuin ihmisolentoa. Hampaitaan kiristellen he ryntäsivät Stefanuksen kimppuun. Mutta hän ei ollut peloteltavissa; hän oli odottanut tätä. Hänen kasvonsa olivat rauhalliset ja loistivat kuin enkelin kasvot. Raivostuneet papit ja kiihoittunut väkijoukko ei voinut häntä pelottaa. “Mutta täynnä Pyhää Henkeä hän loi katseensa taivaaseen päin ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella ja sanoi: ‘Katso, minä näen taivaat auenneina ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikealla puolella.’”KuKi 206.4

Hänen ympärillään tapahtuva näytelmä kalpeni tuon näyn vaikutuksesta; taivaan portit olivat raollaan, ja katsoessaan sisälle Stefanus näki Jumalan valtaistuimen loiston ja Kristuksen aivan kuin juuri nousseena valtaistuimeltaan seisovan valmiina vahvistamaan palvelijaansa, joka oli juuri joutumassa kärsimään marttyyrikuoleman Hänen nimensä tähden. Kun Stefanus julisti hänelle avautuneen loistavan näyn, oli se enemmän kuin mitä hänen vainoojansa saattoivat kestää. He tukkivat korvansa, etteivät kuulisi hänen sanojaan, ja yksimielisesti, ääneen huutaen he ryntäsivät rai-vokkaasti hänen kimppuunsa. “Ja niin he kivittivät Stefanuksen, joka rukoili ja sanoi: ‘Herra Jeesus, ota minun henkeni!’ Ja hän laskeutui polvilleen ja huusi suurella äänellä: ‘Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä’ Ja sen sanottuaan hän nukkui pois.”KuKi 207.1

Mitä julmimman kuolemansa tuskissa uskollinen marttyyri jumalallisen Mestarinsa tavoin rukoili murhaajiensa puo-lesta. Todistajien, jotka olivat syyttäneet Stefanusta, käskettiin heittää ensimmäiset kivet. Nämä henkilöt jättivät viittansa Sauluksen jalkoihin, joka oli innokkaasti ottanut osaa väittelyyn ja antanut suostumuksensa vangin kuolemantuomioon.KuKi 207.2

Stefanuksen marttyyrikuolema teki syvän vaikutuksen kaikkiin niihin, jotka sen näkivät. Seurakunnalle se oli tuskallinen koettelemus, mutta se johti Sauluksen kääntymykseen. Marttyyrin uskoa, järkkymättömyyttä ja kirkastumista hän ei voinut haihduttaa muististaan. Jumalan sinetti hänen kasvoillaan ja hänen sanansa, jotka tunkeutuivat jokaisen niitä kuulleen sieluun paitsi niiden, jotka valoa vastustaessaan olivat paatuneet, ne jäivät pysyvästi katsojien mieleen ja todistivat todeksi sen, mitä hän oli julistanut.KuKi 207.3

Stefanukselle langetettu tuomio ei ollut lainmukainen, mutta Rooman viranomaiset lahjottiin suurilla rahasummilla, niin etteivät he ryhtyneet tutkimaan asiaa. Stefanuksen kuulustelua ja kuolemaa seuratessaan Saulus näytti joutuneen raivokkaan kiihkon valtaan. Hän näytti olevan suutuksissaan omalle salaiselle vakaumukselleen, että Jumala kunnioitti Stefanusta juuri, kun ihmiset häntä häpäisivät.KuKi 207.4

Hän jatkoi Jumalan seurakunnan vainoamista ajaen heitä takaa ja raahaten heitä heidän kodeistaan ja jättäen heidät pappien ja hallitusmiesten käsiin tuomittaviksi vankeuteen ja kuolemaan. Hänen vainoamisintonsa oli alituisena kauhuna Jerusalemin kristityille. Rooman viranomaiset eivät erikoisemmin yrittäneet estää tätä julmaa toimintaa, vaan salaisesti auttoivat juutalaisia tyynnyttääkseen heitä ja varmistuakseen heidän suosiostansa.KuKi 207.5

Oppinut Saulus oli voimallinen ase Saatanan kädessä edistämässä hänen kapinaansa Jumalan Poikaa vastaan, mutta Saatanaa voimakkaampi oli valinnut Sauluksen täyttämään marttyyrikuoleman kärsineen Stefanuksen paikan, työskentelemään ja kärsimään Hänen nimensä tähden. Saulusta pidettiin juutalaisten keskuudessa suuressa arvossa sekä hänen oppineisuutensa että hänen uskovaisten vainoamisessa osoittamansa innostuksen tähden. Hän ei ollut neuvoston jäsen ennen kuin hänet Stefanuksen kuoleman jälkeen valittiin sanhedriniin hänen toimivan osuutensa perusteella tuohon tapahtumaan.KuKi 208.1