Taivaallinen temppeli

Kuten edellä on jo mainittu, Mooses rakensi maanpäällisen pyhäkön sen mallin mukaan, joka hä- nelle näytettiin vuorella. Se oli »nykyistä aikaa tarkoittava ver-tauskuva, ja sen mukaisesti» siinä uhrattiin »lahjoja ja uhreja”. Sen pyhät osastot olivat »taivaallisten kuvat». Kristus, suuri Ylimmäinen pappimme, tekee pappispalvelusta »kaikkeinpyhimmässä, siinä oikeassa majassa, jonka on rakentanut Herra eikä ihminen” (Hebr. 9: 9, 23; 8: 2). Apostoli Johannes sai näyssä katsella taivaassa olevaa Jumalan temppeliä, ja hän näki, miten »valtaistuimen edessä paloi seitsemän tulisoihtua». Hän näki enkelin tulevan »pitäen kultaista suitsutusastiaa, ja hänelle annettiin paljon suitsukkeita pantavaksi kaikkien pyhien rukouksiin kultaiselle alttarille, joka oli valtaistuimen edessä” (Ilm. 4: 5; 8: 3). Tässä profeetta sai katsella taivaallisen pyhäkön etummaista osaa, ja hän näki siellä »seitsemän tulisoihtua” sekä kultaisen alttarin, joita maanpäällisessä pyhäkössä kuvasivat seitsenhaarainen lamppu ja suitsutusalttari. Edelleen »Jumalan temppeli taivaassa aukeni» (Ilm. 11: 19), ja hän katsoi sisemmän esiripun taa kaikkeinpyhimpään. Siellä näkyi »hänen liittonsa arkki” (Ilm. 11: 19). Sitä kuvasi Mooseksen rakentama pyhä arkki, jossa oli määrä säilyttää Jumalan laki.AO1 335.1

Maanpäällinen pyhäkkö raken-nettiin »sen kaavan mukaan, minkä Mooses oli nähnyt”. »Majan ja kaikki palvelukseen kuuluvat esineet” Paavali katsoo valmistuneina olevan »taivaallisten kuvat” (Ap.t. 7: 44; Hebr. 9: 21, 23). Ja Johannes sanoo nähneensä taivaallisen pyhäkön. Tämä pyhäkkö, jossa Jeesus palvelee hy-väksemme, on se suuri alkupe-räiskappale, josta Mooseksen ra-kentama pyhäkkö oli jäljennös.AO1 336.1

Taivaallinen temppeli, kuningasten Kuninkaan vakituinen olinpaikka, jossa »tuhannen tuhatta palveli häntä, ja kymmenen tuhatta kertaa kymmenen tuhatta seisoi hänen edessänsä” (Dan. 7: 10), on iankaikkisen valtaistuimen kirkkauden täyttämä, niin että serafitkin, sen loistavat vartijat, verhoavat kasvonsa kunnioituksesta. Sen avaruutta ja kirkkautta ei mikään maallinen rakennus voinut esittää. Kuitenkin maanpäällisen pyhäkön ja sen palvelusten oli määrä opettaa tärkeitä totuuksia taivaallisesta pyhäköstä ja siitä suuresta työstä, jota siellä suoritettiin ihmisen lunastamiseksi.AO1 336.2

Taivaaseen astumisensa jälkeen Vapahtajamme oli määrä aloittaa toimintansa Ylimmäisenä pappi-namme. Paavali sanoo: »Kristus ei mennyt käsillä tehtyyn kaik-keinpyhimpään, joka vain on sen oikean kuva, vaan itse taivaaseen, nyt ilmestyäkseen Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme” (Hebr. 9: 24). Kristuksen toiminnassa tulisi olemaan kaksi suurta vaihetta, jotka kumpikin täyttivät tietyn ajanjakson ja oman määrätyn paikkansa tai-vaallisessa pyhäkössä. Sitä kuvaa-vasti maanpäällinenkin pyhäkköpalvelus jakautui kahteen vaihee-seen, päivittäiseen ja vuotuiseen palvelukseen, ja pyhäkössä oli näille kummallekin omistettu oma osastonsa.AO1 336.3

Samoin kuin pappi pirskotti py-häkössä päivittäin uhrieläimen verta syntisen puolesta, niin myös Kristus taivaaseen noustuaan ilmestyi Jumalan eteen vedotakseen verensä ansioon katuvien uskovaisten puolesta.AO1 336.4

Joskin Kristuksen veren tuli vapauttaa syntinen lain tuomiosta, se ei kuitenkaan tyystin poistanut syntiä, vaan tämä pysyi muistiin merkittynä pyhäkössä lopulliseen sovitukseen saakka. Samoin esikuvallisesti syntiuhrin veri poisti synnin katuvalta, mutta se jäi pyhäkköön sovituspäivään asti.AO1 337.1

Johannes sai nähdä, miten suurena lopullisen palkanmaksun päivänä »kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan» (Ilm. 20: 12). Silloin kaikkien todella katuvien synnit pyyhitään pois taivaan kirjoista Kristuksen sovitusveren ansion perusteella. Siten pyhäkkö vapautetaan eli puhdistetaan syntien muistimerkinnöistä. Esikuvallisesti tätä suurta so-vitustyötä eli syntien pyyhkimistä pois vastasi se palvelus, joka suoritettiin sovituspäivänä - maanpäällisen pyhäkön puhdistaminen, joka tapahtui poistamalla sieltä syntiuhrin veren perusteella ne synnit, jotka sen olivat saastuttaneet.AO1 337.2

Kuten lopullisessa sovituksessa todella katuvien synnit poistetaan taivaan kirjoista, niin ettei niitä enää muisteta eivätkä ne enää mieleen johdu, niin ne esikuvallisestikin kannettiin ulos erämaahan, ikuisesti eroon kansasta.AO1 337.3

Koska saatana on synnin al-kuunpanija ja suoranainen yllyttäjä kaikkiin niihin synteihin, jotka aiheuttivat Jumalan Pojan kuoleman, oikeudenmukaisuus vaatii, että saatanan on kärsittävä lopullinen rangaistus. Kun Kristus lopullisesti lunastaa ihmiset ja puhdistaa kaikkeuden synnistä, tämä toiminta päättyy siihen, että synti poistetaan taivaallisesta pyhäköstä, ja nämä synnit sälytetään saatanalle, joka näin joutuu kantamaan niiden lopullisen rangaistuksen. Samoin esikuvallisesti vuotuinen palveluksen kierto päättyi pyhäkön puhdista-miseen ja syntien tunnustami-seen kädet laskettuina sen kau-riin pään päälle, joka lähetettiin erämaahan.AO1 337.4

Näin pyhäkkö ja myöhemmin sen sijaan tullut temppeli opetti-vat toimituksillaan kansalle päi-vittäin suuria totuuksia Kristuk-sen kuolemasta ja palveluksesta. Ja kerran vuodessa heidän ajatuksensa suunnattiin Kristuksen ja saatanan välisen suuren tais-telun loppuvaiheisiin, maailmankaikkeuden lopulliseen puhdistamiseen synnistä ja syntisistä.AO1 337.5