Maa vedenpaisumuksen jälkeen

Vedenpaisumus muutti koko maan pinnan. Kolmas raskas kirous painoi sitä synnin seurauksena. Kun vedet alkoivat vähentyä, laaja, kuohuva meri ympäröi kukkuloita ja vuoria. Kaikkialla lojui ihmisten ruumiita ja eläinraatoja.AO1 89.1

Herra ei sallinut näiden mädäntyä ja saastuttaa ilmaa vaan hautasi ne maahan. Valtaisa tuuli, joka alun perin oli pantu kuivattamaan vedet, pyyhki kuolleet pois suurella voimallaan ja katkoi ja keräsi niiden peitteeksi puita, kiviä, maata ja vuoren huippujakin. Samoin kävi kullan ja hopean, arvopuiden ja jalokivien, jotka olivat rikastuttaneet ja kaunistaneet maata ennen vedenpaisumusta ja joita maan asukkaat olivat jumaloineet ja palvoneet. Nekin kätkettiin ihmisten näkyvistä ja ulottuvilta. Vedet myllersivät maata ja kiviä näiden aarteiden päälle paksuiksi kerroksiksi, jopa vuoriksi. Jumala huomasi, että mitä enemmän hän antoi syntisten ih-misten vaurastua ja menestyä, sitä paheellisemmin he vaeltaisivat hänen edessään. Sen sijaan, että olisivat kunnioittaneet Jumalaa maan runsaista aarteista, he olivat palvoneet niitä epäjumalina ja siten häpäisseet ja halveksineet niiden Antajaa.AO1 89.2

Maa näytti sanoin kuvaamatto-man sekasortoiselta ja hävitetyltä. Ennen niin kauniit ja sopusuhtaiset vuoret olivat rikkoutuneet epämuotoisiksi. Kaikkialla maassa oli kiviä, riuttoja ja rosoisia kallioita. Monin paikoin kukkulat ja vuoret olivat kadonneet jäljettömiin, ja laaksojen paikalle oli muodostunut vuorijonoja. Nämä muutokset vaihtelivat suuruudeltaan eri paikoissa. Missä ennen olivat olleet maan runsaimmat kulta-, hopeaja jalokivirikkaudet, siellä kirouksen jäljet näkyivät selvimpinä. Asumattomia seutuja ja vähiten rikosten rasittamia maita kirous ei ollut kohdannut niin ankarana.AO1 90.1

Silloin hautautui myös valtavia metsiä. Nämä ovat sittemmin muuttuneet hiileksi, ja niiden laajat kentät tuottavat nykyään sekä hiiltä että öljyä. Usein maanalainen hiili ja öljy syttyvät palamaan, kuumentavat kalliota, polttavat kalkkikiveä ja sulattavat rautamalmia. Päästessään vaikuttamaan kalkkiin vesi lisää palon kuumuutta ja saa aikaan maanjäristyksiä, tulivuoria ja purkauksia. Kallioja malmikerroksissa yhtyessään tulija vesi aiheuttavat maanalaisia räjähdyksiä, jotka kuuluvat pinnalla vaimeina jyrähtelyinä. Ilma tulee kuumaksi ja tukahduttavaksi. Syntyy vulkaanisia purkauksia, ja kun kuumentuneet alkuaineet eivät tällöin useinkaan mahdu vapaasti purkautumaan aukoista, maan pinta alkaa vääntyillä ja kohoilla kuin meren aallot. Siihen repeytyy suuria halkeamia, joiden syvyyksiin uppoaa toisinaan kaupunkeja, kyliä ja palavia vuoria. Näitä valtavia luonnonmullistuksia tulee esiintymään entistä useammin ja ankarampina juuri vähän ennen Kristuksen toista tulemista ja maailmanloppua merkkinä sen pi-kaisesta tuhosta.AO1 90.2

Maan syvyydet ovat Herran va-rikkona, josta hän kerran veti esiin muinaisen maailman hävittäneet aseensa. Maasta syöksyvät vedet taivaan kaatosateisiin yh-tyneinä saivat aikaan täydellistä tuhoa. Vedenpaisumuksen jälkeen Jumala on käyttänyt sekä tulta että vettä hävittämään jumalattomia kaupunkeja. Hän panee toimeen näitä rangaistustuomioita, jotta ne, jotka väheksyvät hänen lakiaan ja halveksivat hänen herruuttaan, joutuisivat vapisemaan hänen voimaansa ja tunnustamaan hänen oikeutetun valtiutensa. Joutuessaan näkemään, miten tulivuorista purkautuvat liekit ja sulat laavavirrat kuivaavat jokia, peittävät alleen kaupunkeja ja levittävät kaikkialle hävitystä ja perikatoa, rohkeimmat-kin kauhistuvat ja pahimpienkin pilkkaajien on pakko tunnustaa, miten äärettömän voimallinen Ju-mala on.AO1 91.1

Tällaiset näyt saivat muinoin profeetankin huudahtamaan: »Oi, jospa sinä halkaisisit taivaat ja astuisit alas, niin että vuoret järk-kyisivät sinun edessäsi, niinkuin risut leimahtavat tuleen, niinkuin vesi tulella kiehuu, että tekisit nimesi tunnetuksi vastustajillesi ja kansat vapisisivat sinun kasvojesi edessä, kun sinä teet peljättäviä tekoja, joita emme odottaa voineet! Oi, jospa astuisit alas, niin että vuoret järkkyisivät sinun edessäsi!” (Jes. 64: 1-3). »Hänen tiensä käy tuulispäässä ja myrskyssä, ja pilvi on hänen jalkojensa tomu. Hän nuhtelee merta ja kuivaa sen, ja kaikki virrat hän ehdyttää» (Naah. 1: 3, 4).AO1 91.2

Kristuksen toisen tulemisen yh-teydessä tulee tapahtumaan kau-heampia mullistuksia kuin maail-massa on koskaan nähty. »Vuoret järkkyvät hänen edessänsä ja kukkulat sulavat. Hänen kasvojensa voimasta kohoaa maa, maanpiiri ja kaikki sen asuvaiset. Kuka seisoo hänen tuimuutensa edessä, ja kuka kestää hänen vihansa hehkua?” (Naah. 1: 5, 6). »Herra, notkista taivaasi ja astu alas, kosketa vuoria, niin että ne suitsuavat. Iske salamoita ja hajota heidät, lennätä nuolesi ja kauhistuta heidät» (Ps. 144: 5, 6).AO1 92.1

»Ja minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä al-haalla maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita» (Ap.t. 2: 19). »Ja tuli salamoita ja ääniä ja ukkosen-jylinää; ja tuli suuri maanjäristys,niin ankara ja suuri maanjäristys, ettei sen vertaista ole ollut siitä asti, kuin ihmisiä on ollut maan päällä. — Ja kaikki saaret pakenivat, eikä vuoria enää ollut. Ja suuria rakeita, leiviskän painoisia, satoi taivaasta ihmisten päälle» (Ilm. 16: 18, 20, 21).AO1 92.2

Kun taivaan salamat yhtyvät maan paloon, vuoret palavat kuin tulipätsi ja syöksevät esiin kauhis-tavia laavavirtoja, jotka peittävät alleen puutarhoja ja peltoja, kyliä ja kaupunkeja. Hehkuvat laavamöhkäleet saavat jokiin sinkoutuessaan veden kiehumaan, pirstovat suuria pohjakiviä valtavalla voimallaan ja heittävät niiden sir-paleet kauas rannoille. Jokia kuivuu. Maa järkkyy. Kaikkialla on maanjäristyksiä ja purkauksia.AO1 92.3

Näin Jumala on hävittävä juma-lattomat maan päältä. Mutta van-hurskaita varjellaan näiden myl-lerrysten keskellä, samoin kuin Nooa oli turvattuna arkissa. Herra on heidän pakopaikkansa, ja hänen siipiensä alta he etsivät turvaa. Psalmista sanoo: »Sinä, Herra, olet minun turvani. - Korkeimman olet sinä ottanut suojaksesi. Ei kohtaa sinua onnettomuus” (Ps. 91: 9, 10). »Sillä hän kätkee minut majaansa pahana päivänä, hän suojaa minua telttansa suojassa” (Ps. 27: 5). Ja Jumala lupaa: »Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni» (Ps. 91: 14).AO1 92.4